Jeesuksen vastustajien joukosta hiippailee kaveri keskellä yötä salaisiin keskusteluihin. Miten ihminen pelastuu? Jeesuksen opetus luo perustan, joka kestää elämän myrskyissä.
Teksti Johan Helkkula | Kuvat: Sini Rudvin, Aino-Maija Helkkula
Kun evankeliumit kertovat Jeesuksen toiminnasta, väkeä on yleensä tungokseen asti. Innostuneita, kiinnostuneita ja uteliaita riittää. Kaikki haluavat nähdä Jeesuksen ja kuulla hänen opetustaan. Monella on vaivoja ja sairautta. Ajatus on varmasti: Jeesus on parantunut monia, kunpa hän auttaisi minuakin.
Usein erikseen mainitaan myös vähän syrjemmällä tapahtumia seurannut joukko. He eivät olleet yhtä innostuneita. Päinvastoin he olisivat halunneet vaientaa Jeesuksen, koska pitivät tätä Jumalan pilkkaajana ja poliittisesti vaarallisena.
Tämä fariseuksiksi kutsuttu ryhmä näyttäytyy synkkänä porukkana, joka ei yhtynyt muiden iloon Jeesuksen parantaessa sairaita tai tehdessä muita tunnustekoja. Kuvaavaa on fariseusten kommentti väkijoukon laulaessa riemullista hoosiannaa: Opettaja, kiellä opetuslapsiasi!
Fariseukset eivät nähneet Jeesuksessa luvattua Messiasta vaan eksyttäjän, joka toimii paholaiselta saamillaan voimilla. He kiistelivät Jeesuksen kanssa ja yrittivät osoittaa hänen olevan väärässä. Lopulta, kun Jeesuksen suosio vain kasvoi, he päättivät surmata hänet.
Mistä siis oikein tuulee, kun fariseus Nikodemos tulee Jeesuksen juttusille salaa yöllä? Eikä hän ollut kuka tahansa kirjoja lueskellut tyyppi, vaan suuren neuvoston eli hallituksen jäsen, siis ministeritason kaveri.
Nikodemoksen sydän on syttynyt. Nyt ei olla etsimässä vikoja tai kiistelemässä.
Tie uskoon
Nikodemos oli kenties siinä joukossa, joka oli lähetetty seuraamaan Jeesuksen toimia ja tekemään selkoa muillekin fariseuksille hänen opetuksistaan. Tarkkailutehtävä olikin muodostunut kiinnostavaksi. Kuka tuo mies oikein on?
Nikodemoksen sydän on syttynyt. Nyt ei olla etsimässä vikoja tai kiistelemässä. Jano on kasvanut liian kovaksi. Hän haluaa kuulla lisää.
Fariseukset eivät olleet pelkkiä ilonpilaajia ja omahyväisiä tekopyhiä. Joukossa oli myös Nikodemoksen kaltaisia vilpittömiä totuuden etsijöitä, jotka halusivat todella elää Jumalan tahdon mukaan. He odottivat Messiasta ja Jumalan valtakuntaa.
Nikodemos puhuu tunnusteoista. Vanha testamentti on täynnä erilaisia lupauksia ja merkkejä, jotka liittyvät tulevaan Messiaaseen. Jeesuksen toiminnassa yksi toisensa jälkeen saa täyttymyksen. Pitää olla sokea, jos ei näe tätä yhteyttä.
Raamattunsa tuntevana kirjanoppineena Nikodemos on tehnyt johtopäätöksiä. Jeesuksen täytyy olla Jumalan lähettämä. Ei kukaan tee tällaista omin voimin. Siis Jumala on hänen kanssaan. Varovasti, mutta selkeästi hän tunnustaa uskonsa.
Jeesus vastaa, että pitää päästä syvemmälle. Keskustelu johtaa aivan uskon ytimeen.
Fariseukset eivät olleet pelkkiä ilonpilaajia ja omahyväisiä tekopyhiä.
Uudestisyntyminen menee yli hilseen
Usko ihmeisiin ja Jeesuksen pitäminen Jumalan lähettämänä on hyvä alku, mutta se ei ole pelastavaa uskoa. Voidaan uskoa, että Jumala on olemassa, Jumala on hyvä, Jumala on rakkaus ja niin edelleen, mutta ei olla vielä uskossa, joka vie taivaaseen.
Fariseuksille erityinen juttu oli Jumalan tahdon mukainen elämä, lain noudattaminen. Ajatuksena oli, että erottautumalla synnistä ja elämällä oikein kelvataan Jumalalle ja päästään Jumalan valtakuntaan. Kysymys oli: Mitä minun pitää tehdä saadakseni ikuisen elämän?
Jeesus vastaa tähän kysymykseen. Ensin hän vapauttaa kaikesta omasta tekemisestä. Ei ole kysymys omien voimien tai mahdollisuuksien hyödyntämisestä – minun kykyni, tahtoni ja ratkaisuni ryhtyä uskovaksi. Se on jopa mahdotonta. Lihanjalostus ei onnistu. Perisynti on meissä jokaisessa. Olemme lihasta syntyneitä. Turmelus, syntinen luonto, vanha ihminen vaikuttaa myös tahtoon ja kykyihin. Luonnollisen eli lihallisen syntymän perusteella ei päästä Jumalan valtakuntaan.
Tarvitaan jotakin ihan kokonaan uutta – sellaista, mitä vain Jumala voi meille antaa. Meidän on synnyttävä ’ylhäältä’. Sama sana tarkoittaa myös uudesti. Nikodemoksen on vaikea ymmärtää. Hän ajattelee tätä hyvin konkreettisesti.
Jeesus opettaa hänelle, ettei ole kysymys ruumiillisesta syntymästä. Uusi elämä annetaan ylhäältä Jumalan työnä. Synnymme ”vedestä ja Hengestä”. Uudestisyntyminen on Pyhän Hengen työtä. Hengen tuuli puhaltaa missä tahtoo.
Kysymys oli: Mitä minun pitää tehdä saadakseni ikuisen elämän?
Jeesus vastaa tähän kysymykseen.
Olen kastettu, olen Jumalan lapsi
Vaikka Jeesus ei ollut vielä asettanut kristillistä kastetta, tämä kohta on nähty viittauksena kasteeseen. Se avaakin jotakin olennaista omasta kasteestamme.
Kaste on Jumalan työtä. Siinä Jumala tarttuu meidän asioihimme. Kasteessa Jumala lahjoittaa meille jotakin, mitä emme aiemmin omistaneet ja mikä on välttämätöntä Jumalan valtakuntaan pääsemiseksi. Mikään, mitä olemme luonnollisessa syntymässämme saaneet, ei riitä tekemään meistä kristittyjä ja Jumalan lapsia. Vain Pyhä Henki voi tehdä sen.
Kasteessa Jumala lahjoittaa meille jotakin, mitä emme aiemmin omistaneet ja mikä on välttämätöntä Jumalan valtakuntaan pääsemiseksi.
Kaste on osallisuutta Jeesuksen ristinkuolemaan ja ylösnousemukseen. Kun sinut kastettiin Kolmiyhteisen Jumalan nimeen, silloin Isä otti sinut lapsekseen ja vapautti Perkeleen vallasta, Poika puki sinut vanhurskaudellaan ja antoi kaikki synnit anteeksi ja Pyhä Henki uudestisynnytti sinut ja tuli sydämeesi asumaan.
Vesi ja Henki, kaste ja uudestisyntyminen liitetään Raamatussa yhteen. Paavali puhuu uudestisyntymisen pesusta. Kasteessa Pyhä Henki vaikuttaa uskon. Kaste ja usko kuuluvat yhteen. Uskosta ja kasteen armosta voi myös luopua. Silloin kasteesta ei ole mitään hyötyä vaan ollaan matkalla kadotukseen.
Kaste on upea Jumalan lahja, joka kestää meidän uskomme heikkouden. Siihen saa aina palata. Emme tarvitse uudelleenkastamista vaan uudelleen uskomista.
Kannattaa kerrata katekismuksesta kohta kaste.
Raamiksessa käsiteltävä raamatunkohta on Joh. 3:1-10.
Johan Helkkula
Kysymyksiä
1. Mieti, jos oltaisiin vaikka Pohjois-Koreassa, ja ministeri haluaisi tavata Jeesuksen. Laittaako hän maan johtajalle ja hallitukselle tiedoksi tulevan tapaamisensa?
2. Myöhemmin Nikodemus puolusti Jeesusta (Joh. 7:50) ja auttoi hänen hautaamisessaan (19:39). Mistä hän oli saanut rohkeutta?
3. Uudestisyntyminen kasteessa ja ihmisen vapaa tahto ovat ristiriidassa keskenään. Miksi on niin vaikea tunnustaa, ettei ihmisellä ole itsessään voimaa tai kykyä uskoa? Kertaa katekismuksesta kolmannen uskonkappaleen selitys.
4. Perisynti yltää ihmisen sisimpiin sopukoihin asti. Perimmäistä hyvyyttä ei löydy. Kun tätä alkaa pikkuhiljaa aavistaa, kasteen evankeliumi näyttää ihanuutensa. Mitä jae 6 tarkoittaa?
5. Pelastuksesta saa olla varma, koska se on Jumalan teko ja lahja. Miksi kaikki eivät pääse taivaaseen? Miksi monet pääsevät?
Rukous
Kaikkivaltias Jumala, rakas taivaallinen Isä.
Me kiitämme sinua kasteen lahjasta.
Kiitämme siitä, että kasteessa synnit pestään pois Jeesuksen nimeen
ja Pyhä Henki synnyttää meidät uudesti.
Auta, että me voisimme synnin, kuoleman ja perkeleen vallasta vapautettuina
palvella sinua koko elämämme ajan.
Vie meidät kerran perille taivaan kotiin.
Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen tähden. Aamen.