Voit luottaa minuun – 3 tarinaa luottamuksesta, uskollisuudesta ja rakkaudesta


Puhelimeesi tulvii monenlaisia viestejä, kuvia ja videoita. Sinua ympäröivät ihmiset jättävät jatkuvasti puheillaan ja teoillaan sieluusi jäljen. Voitko luottaa kohtaamiisi ihmisiin?

Kaiken keskellä on yksi, johon voit luottaa aina. Tässä kolme tarinaa Hänestä, joka on kaikessa uskollinen.

Teksti Juha Heinonen | Kuva Chris Rhoads/unsplash.com

 

LÄMPIMIN TERVEISIN

”Jos olemme uskottomia, hän pysyy silti uskollisena, sillä omaa olemustaan hän ei voi kieltää.” (2. Tim. 2:13)

 

Olipa kerran poika, joka asui isossa talossa perheensä kanssa. Perheenjäsenet rakastivat toisiaan. Heillä oli riittävästi ruokaa, lämpöä ja puhtaita vaatteita.

Poika kuitenkin halusi jotain enemmän. Hän katseli talon isolta terassilta meren suuntaan ja mietti, mitä kaikkea häntä siellä voisikaan odottaa.

Täysi-ikäiseksi tultuaan poika halusi osuutensa perinnöstä, vaikka vanhemmat olivat vielä elossa. Hän lähti ylpeänä, perheensä hyläten. Isä yritti jarrutella, mutta poika torjui isän estelyt pilkallisesti nauraen.

 

“Me olemme uskottomia, mutta Jumala on silti uskollinen meitä kohtaan.”

 

Päivät, kuukaudet ja vuodet kuluivat. Pojasta ei kuulunut mitään. Isä odotti joka ilta terassilla poikaansa. Auringon laskiessa hän viilsi aina uuden viillon terassin vahvaan parruun. Se oli taas merkki yhdestä päivästä, jonka hän joutui viettämään ilman poikaansa.

Eräänä iltana auringon punertaessa sinisen meren pintaa isä näkee liikettä rannalta tulevalla tiellä. Resuinen hahmo saapuu hitaasti talon suuntaan. Isä laskee veitsensä parrun päälle ja juoksee, itkee ja halaa poikaansa. Isä ottaa poikansa takaisin ja järjestää suuret juhlat iloiten poikansa paluusta.

Me teemme isoja ja pieniä virhevalintoja. Me erehdymme ja petämme luottamuksen. Me harhaudumme huomaamatta väärälle polulle. Me olemme uskottomia, mutta Jumala on silti uskollinen meitä kohtaan, koska uskollisuus, rakkaus ja luottamus ovat Hänen olemuksessaan. Meillä on Jumala, johon voimme luottaa aina.

 

MINÄ EN HYLKÄÄ SINUA

”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.” (Ilm. 3:20)

 

Olipa kerran isä, joka hoiteli itsekkäästi omia asioitaan ja laiminlöi läheisensä. Koska hänellä ei ollut aikaa perheelleen, hän hylkäsi sen, jolloin äidinkin voimat loppuivat. Perheen sokea poika otettiin huostaan, ja häntä siirreltiin lastenkodista toiseen. Varhaisessa vaiheessa hän siirtyi kadulle kerjäämään.

Kadulla kerjätessään poika varttui mieheksi ja opetteli olemaan näkymätön kaikkien silmissä. Se oli paras tapa välttyä lyönneiltä, potkuilta ja siltä, että joku aina ryösti vähäiset kolikot hänen pahvimukistaan.

Eräänä päivänä liikkeellä on tavallista enemmän ihmisiä. ”Onko täällä markkinat?” mies kysyy toiselta kerjääjältä. ”Ei, tänään tästä kulkee profeetta. Puhuu kuulemma viisaita ja tekee ihmeitä.”

Ihmeellinen toivo nousee jostain todella syvältä miehen sisältä. Voisiko tuo profeetta kohdata hänet? Voisiko hän saada tuon kuuluisan profeetan huomion? Voisiko hänenkin kohdallaan tapahtua ihme, niin että hän parantuisi? Ei, se on varmasti mahdotonta. Älä odota liikoja, sanoo ääni hänen sisällään. Mutta ehkä sittenkin?

 

“Ihmeellistä, että hän tiesi tilanteeni toivottomuuden. Huippua, että hän pysähtyi minun kohdalleni!”

 

Hetken päästä kuuluisa profeetta on tulossa miehen kohdalle. Mies alkaa pitää ääntä saadakseen profeetan huomion. Ympärillä olevat ihmiset käskevät häntä lopettamaan mölyämisen. ”Ole hiljaa! Sinä häpäiset meidät.”

Profeetta pysähtyy kansan ihmetykseksi sokean kohdalle. Sokea kerjäläinen tajuaa, että tämä koskee hänen silmiinsä ja sanoo jotain. Seuraavassa hetkessä tapahtuu ihme. Auringon valo, värit, ihmiset, puut, hiekkapilvi ja rakennusten seinämät ovat kaikki hänen silmiensä edessä. Profeetta hymyilee ja sanoo: ”Uskosi on pelastanut sinut. Saat syntisi anteeksi.”

“Koskaan ei kukaan ole kohdannut minua noin! Ja nyt minä vieläpä näen!” ajattelee kerjäävä mies juostessaan väkijoukon mukaan. “Ihmeellistä, että hän tiesi tilanteeni toivottomuuden. Huippua, että hän pysähtyi minun kohdalleni!”

Jumalan Poika Jeesus pysähtyy jokaisen kohdalle. Hän huomaa, kohtaa ja koskettaa. Hän menee ihan alimpiin paikkoihin asti. Siksi Jeesus oli valmis kärsimään ja kuolemaan puolestamme, jotta me saamme elää ikuisesti.

 

LUPAUS PITÄÄ

”Yksikään profeetallinen sana ei ole tullut julki ihmisten tahdosta, vaan ihmiset ovat puhuneet Pyhän Hengen johtamina sen, minkä ovat Jumalalta saaneet.” (2. Piet. 1:21)

 

Olipa kerran mies, jolla oli huimia muistoja omasta elämästään. Hän oli kalastanut paikallisella järvellä, ja siellä hänelle oli sanottu: ”Jätä vene ja verkot ja seuraa minua.” Mies oli lähtenyt kutsujan mukaan. Kutsujan nimi oli Jeesus.

Kalastaja oli nähnyt ja kokenut paljon. Hän oli myös pettänyt kutsujansa pahemman kerran. Hän oli luovuttanut ja palannut takaisin järvelle, mutta Jeesus oli hakenut hänet takaisin. Hän oli paikalla, kun Jeesus puhalsi seuraajiaan kohti luvaten Jumalan Hengen. Sitten Jeesus oli erkaantunut heistä ja noussut taivaaseen. Hän oli saanut Pyhän Hengen lahjan muutama viikko myöhemmin, ja evankeliumin työ oli päässyt kunnolla käyntiin. Hän halusi kertoa Jumalan täydellisestä rakkaudesta ja uskollisuudesta kaikille. Oli huimaa kertoa, miten Jeesus kuoli ristillä ja nousi kolmantena päivänä.

 

“Täydellinen, rakastava ja luotettava Jumala käytti pientä ihmistä välikappaleena, jotta oikeat sanat saatiin muistiin niin, että mekin voimme tajuta ne.”

 

Tämä mies, nimeltään Pietari, teki työtä ja rukoili. Jumala käski hänen kirjoittaa asioita myös muistiin. Jumala johdatti kirjoittamistyötä, ja Pietari tajusi, että se, mitä muistiin kirjattiin, oli paljon enemmän kuin hänen kokemuksensa. Jumalan Henki oli mukana kaikessa. Jumalan Poika oli mukana kaikessa, ja hän oli uskollinen ja piti aina lupauksensa. Pietari tajusi, että näiden kirjoitusten kautta saisivat taivaan aarteet löytää myös seuraavat sukupolvet. Nämä tapahtumat olisivat lohdutukseksi kaikille.

Kirjoitukset toimivat, koska niitä luettaessa Jumalan Pyhä Henki teki lupauksensa mukaan työtään uskoa synnyttäen, vahvistaen ja puolustaen. Oli ensiarvoisen tärkeää, että nämä kirjoitukset otettiin tosissaan, koska kaikki saatiin Jumalalta.

Täydellinen, rakastava ja luotettava Jumala käytti pientä ihmistä välikappaleena, jotta oikeat sanat saatiin muistiin niin, että mekin voimme tajuta ne. Jumalan uskollisuus näkyy siinä, että meitä ei jätetty yksin arvailemaan asioita, vaan kaikki oleellinen on kerrottu ja kirjaan pantu. Luota Jumalan sanaan, luota Pyhän Hengen voimaan ja luota uskolliseen Jumalaan. Se on Pietarin viesti meille.

 

 

Kysymykset:

  1. Millaisia  ajatuksia sinussa herättää ajatus siitä, että Jumala on uskollinen aina?
  2. Miten on mahdollista, että loukattu ja hylätty isä vain odotti poikaansa?
  3. Mitä sinä olisit tehnyt, kun sokea kerjääjä alkoi huutaa Jeesuksen puoleen?
  4. Kuka on kävellyt sinun ohitsesi ja miltä se on tuntunut?
  5. Milloin Jeesus on huomannut sinut?
  6. Miten Pietarin elämä muuttui Pyhän Hengen saamisen jälkeen?
  7. Miten Pietarin muisteloista tuli täydellistä Jumalan Sanaa?
  8. Miten meidän tulee suhtautua Raamattuun ja miksi?

 

Rukous:

Herra, kiitos siitä, että olet luotettava. Kiitos, että olet ilmoittanut itsesi meille Sanassasi. Opeta meitä luottamaan Sinuun yhä paremmin arjen kiireiden ja huolien keskellä. Opeta meitä tuntemaan Sinut ja Sanasi paremmin. Kiitos, että huomaat meistä jokaisen. Aamen.

 

 

Opetuksen kertomukset löytyvät seuraavista raamatunkohdista:

Isänsä hylännyt poika: Luuk. 15:11-32

Sokea kerjäläismies: Luuk. 18:35-43

Pietari: Luuk. 5:1-11, 22:54-62; Joh. 20:22, 21:15-19; Ap. t. 2:1-4:31; 2. Piet. 1:12-21

 

 

 

 

Aiheeseen liittyvää: