Nuotta on tällä kertaa pastori ja teologian tohtori Ville Auvisen vastaanotolla oppimassa lisää rukouksesta.
Mitä rukous on?
– Rukous on yksinkertaisesti sydämen puhetta taivaalliselle Isälle. Jeesuksen rukousopetuksissa korostuu pyyntörukous ja lupaus siitä, että Jumala varmasti vastaa lastensa rukouksiin. Saamme myös kiittää ja ylistää Jumalaa kaikesta siitä, mitä hän on ja mitä hän tekee ja on tehnyt meidän puolestamme.
Mitä ja miten kannattaa rukoilla? Mitä jos pelottaa, että rukoilee väärin tai vääriä asioita?
– On hyvä muistaa, ettei rukous ole magiaa. Me emme rukouksillamme voi ikään kuin pakottaa Jumalaa toteuttamaan toiveitamme. Rukous ei myöskään ole suoritus, jonka teemme saadaksemme Jumalalta tai muilta ihmisiltä arvostusta. Siksi Jeesus varoitti tekopyhien rukouksesta, jota he harjoittavat julkisilla paikoilla, jotta muut ihmiset näkisivät (Matt. 6:5-6).
– Kannattaa siis rukoilla muistaen, että rukous on lapsen puhetta Isälleen ja Isä kyllä tietää, mitä meistä kukin tarvitsee ja mitä emme tarvitse. Rukouksessa keskeistä eivät ole ulkonaiset muodot tai juuri oikeat ja tyylikkäät sanat, vaan sydämen asenne.
– Isä meidän -rukous on Jeesuksen opettama, eli siis varmaankin täydellinen rukous. Siinä lueteltuja asioita on turvallista pyytää Jumalalta, koska Jeesus itse on niin opettanut tekemään. Isä meidän -rukouksen rukousaiheet kattavat koko elämämme, niin hengelliset kuin ajallisetkin tarpeemme. Jumalalta voi pyytää mitä tahansa, kunhan muistaa, että Jumala antaa vain sellaisia lahjoja, joiden hän tietää olevan meille hyväksi. Siksi rukouksiin on aina hyvä lisätä: ”Tapahtukoon sinun tahtosi.”
Riippuuko rukouksen teho meidän uskostamme?
– Meidän uskomme ei niinkään tee rukouksesta tehokasta. Rukouksen teho on siinä, että kaikkivaltias Jumala kuulee sen ja vastaa. Usko on suhde minun ja Jumalan välillä, minä olen Jumalan lapsi ja hän minun Isäni, ja tämä Isä–lapsi-suhde on rukouksessa keskeistä. Ilman uskoa ei oikeastaan voi olla aitoa rukoustakaan.
– Raamatussa myös toki sanotaan, että on turha kuvitella Jumalalta mitään saavansa, jos ei usko saavansa (Jaak. 1:5–8). Siinäkin on ehkä kyse siitä, että ei usko Jumalan olevan hyvä Isä. Ajattelen, että siksi Isä meidän -rukouskin alkaa juuri puhuttelemalla Jumalaa isäksi, jotta muistaisimme Jumalan olevan rakastava Isä, joka mielellään kuulee lastensa rukoukset ja vastaa niihin. Rukoukset päätämme sanaan ”aamen”, joka ei tarkoita ”loppu”, vaan ”totisesti”. Näin ilmaisemme uskomme siihen, että Jumala varmasti on kuullut rukouksen ja vastaa siihen omalla ajallaan ja omalla tavallaan.
Mikä neuvoksi, jos tuntuu, ettei Jumala vastaa?
– Raamattu kehottaa meitä olemaan rukouksessa kärsivällisiä. Meistä varmaankin tulisi hemmoteltuja kakaroita, jos Jumala aina vastaisi heti rukouksiimme. Usein emme myöskään ymmärrä, että myös ”ei” tai ”ei vielä” on Jumalan hyvä vastaus. Hän tietää tarpeemme paremmin kuin me itse. Ongelma ei siis välttämättä ole siinä, että Jumala ei vastaa, vaan siinä, että me emme huomaa hänen vastauksiaan. Entäpä jos oppisimme kiittämään Jumalaa myös siitä, että hän viisaudessaan ei aina vastaa rukouksiimme myöntävästi?
Tsekkaa nämä kohdat:
Matt. 6:5-8
– Ei tyhjät sanat,vaan sydämen asenne!
Matt. 6:9-13 / Luuk. 11:1-4
– Isä meidän rokkaa!
Matt. 7:7-11 / Luuk. 11:9-13
– Anokaa, niin teille annetaan!
Luuk. 18:1-8
– Jumala rakastaa häpeilemättömiä kerjäläisiä!
Matt. 18:19-20
– Yhteinen rukous kantaa!
Mitä jos en jaksa rukoilla?
– Paavali opettaa, että uskovassa asuva Pyhä Henki rukoilee hänen puolestaan sanattomin huokauksin (Room. 8:26), ja että Jeesus rukoilee meidän puolestamme Isän oikealla puolella taivaassa (Room. 8:34). Meillä on siis väkevät esirukoilijat silloinkin, kun emme itse jaksa rukoilla. Voimme myös pyytää uskovia ystäviä rukoilemaan puolestamme.
Lopuksi vielä muutama vinkkirukouselämään:
- Rukouksesta kannattaa tehdä säännöllinen tapa. Jeesuksen ajan juutalaiset, ja varmasti Jeesus itsekin, rukoilivat säännöllisesti kolme kertaa päivässä, aamulla, päivällä ja illalla.
- Rukouksessa voi Jumalalle kertoa kaikki, mitä sydämessä on. Hänen edessään ei tarvitse näytellä onnistunutta, koska hän kuitenkin näkee sydämeen.
- On hyvä rukoilla sekä yksin että toisten kristittyjen kanssa. Yhteiseen rukoukseen Jeesus liittää erityiset lupaukset rukouksen kuulemisesta (Matt. 18:19–20).
- Kun oma rukous tuntuu vaikealta, voi rukoilla valmiiden rukousten sanoin. Esimerkiksi useat psalmit ovat valmiita rukouksia, joihin on helppo yhtyä.
Teksti: Joel Kerosuo
Kuva: SXC / Chris Watk
Tämä on arkistojen helmi Nuotan numerosta 06-07/2007. Voit tilata Nuotan tilauspalvelusta.