Vanhan testamentin profeetta Joona oli kaukana pyhimyksestä. Hän oli peto paetessaan, tyly tyyppi julistaessaan ja elävän elämän profeetta. Kaikessa tässä Jumala oli kuitenkinhäntä moninverroin vahvempi.
Vanhan testamentin profeetta Joona sai oppia kantapään kautta, ettei Jumalaa vastaan kannata taistella. Joona sai Jumalalta käskyn julistaa niniveläisille, että Jumala ei hy väksy heidän pahuuttaan ja on rankaiseva heitä.
Tämä ei sopinut Joonan suunnitelmiin, joten hän päätti lähteä karkumatkalle, kauas Jumalan selän taakse: meren yli Tarsisiin.
Jumala lähetti myrskyn pysäyttämään pakomatkan. Koko laivan miehistö sai kokea kauhunhetkiä. Kaikki rukoilivat epäjumaliaan, ainoastaan Joona jätti kääntymättä Jumalan puoleen (Joona 1: 5).
Muut ihmettelivät, miksi Joona ei rukoillut. He kovistelivat hänestä totuuden ulos. Vasta silloin merimiehet ymmärsivät huutaa elävää Jumalaa avuksi.
Ei riittänyt, että Joona huutaisi heidän puolestaan, vaan heidän täytyi itse huutaa Herraa avuksi. Koko tämä tapahtuma sai heidät kääntymään ja palvomaan oikeaa Herraa (Joona 1: 13-16).
Tuomiopasuuna toimii
Pakoyrityksensä nujertamana Joona nöyrtyi saamaansa tehtävään: lähti julistamaan tuomiota Niniveen. Hän huusi kaupungissa yhtä lausetta: ’’Vielä 40 päivää, ja Ninive hävitetään.’’
Julistuksessa ei ollut mitään lempeää tai kaunista. Se oli tylyä tekstiä ilman korulauseita.
Julistuksen teho yllättää ? koko kaupunki katui tekojaan ja kääntyi todellisen Jumalan puoleen. Tämä tapahtui kansan tunnistaessa tehneensä vääryyttä, esimerkiksi raakaa väkivaltaa (Joona 3).
Joonan toiminnassa näkyy, että profeetta ei ollut täydellä sydämellä mukana tehtävässä (Joona 4: 1-2). Ei voi siis sanoa, että Joonan vahva usko oli se, joka ratkaisi Niniven kaupungin kohtalon.
Jesaja kuvaakin Jumalan sanan vaikutusta pettämättömänä keinona. Jumalan sana on kaiken vaikutuksen takana (Jes. 55: 9-11).
Jumala itse antoi tehtävän Joonalle, ja ilman Jumalan antamia valtuuksia mekään emme voi toimia. Emme siis voi omavaltaisesti lähteä toistamaan Joonan tekoa. Jos Joonan julistuksen toisto tyyliin ’’vielä 40 päivää, ja Helsinki hävitetään’’ olisi mahdollista, niin kyllähän meillä olisi kaupungit täynnä uskovia ihmisiä.
Lain kylmä totuus
Paavalin mukaan Jumalan laki on se väline, joka paljastaa meidän rikkomuksemme Jumalan edessä (Room. 3: 19-20). Ilman lakia ihminen ei tunnista rikkomuksiaan.
Jokin taju meillä on oikeasta ja väärästä, mutta tarvitaan Jumalan sana avaamaan täydellinen totuus ja paljastamaan meidän syntisyytemme Jumalan edessä. Esimerkiksi himoa ei voisi tunnistaa synniksi ilman kymmentä käskyä (Room. 7: 7).
Jumalan paljastava käsky saa meidät tajuamaan, ettemme voi ansaita taivaspaikkaa. Siksi julistuksen sisällössä täytyy olla laki. Koskaan ei kuitenkaan saa unohtaa armoa Jeesuksen Kristuksen tähden. Ilman sitä syntisellä ei ole turvaa Pyhän Jumalan kasvojen edessä.
Voiko Jumalaa paeta?
Joona halusi paeta hänen mielestään hölmöä tehtävää maailman ääriin saakka. Hän halusi piiloutua. Alkaessamme vältellä Jumalan totuutta ja tehtäviä mekin yritämme piiloutua Jumalalta.
Syntiinlankeemuksen jälkeen myös Aadam ja Eeva yrittivät piilotella puskissa (1. Moos. 3-8). Syntisellä ihmisellä on kummallinen taipumus kuvitella, että hän voisi piiloutua kaikkivaltiaan Jumalan silmien luota.
Monesti se tapahtuu sillä tavalla, että aletaan vääristellä Jumalan sanaa tai oikeasti luullaan, ettei Jumala huomaa joitain tekojamme. Jumala kuitenkin tietää kaiken ja rakkaudessaan haluaa paljastaa myös meidän tilamme.
Myrskyn silmässä
Joonan paetessa Jumala nostatti myrskyn kääntääkseen hänet takaisin tekemään tehtävänsä. Joona lopulta tunnusti syyllisyytensä Jumalan edessä, ja hänen ehdotuksensa mukaisesti hänet heitettiin mereen.
Jumala rakastaa myös meitä ja haluaa kääntää suuntamme takaisin hänen puoleensa. Jumala ilmoittaa tahtonsa meille sanassaan Raamatussa, ja sen mukaisesti voimme verrata omia tekojamme.
Jumalan etsivä rakkaus tuli esiin myös siinä, kun Jumala lähetti suuren kalan nielaisemaan Joonan (Joona 2: 1). Ilman sitä Joona olisi hukkunut omiin virheisiinsä.
Paistaa se aurinko Joonallekin
Tästä viriää myös Joonassa luottamus Jumalaa kohtaan. Kalan vatsassa Joonan usko tulee esiin kauhujen keskellä, ja hän huutaa avuksi Herraa.
Jumala kuulee ja vastaa Joonan ahdistuneeseen rukoukseen (Joona 2: 3). Hänessä viriää vähitellen myös toivo siitä, että hän saa jälleen nähdä Jumalan pyhän temppelin, josta hän oli halunnut paeta kauas (Joona 2: 5).
Lopulta Jumala päästi Joonan kirkkaaseen päivänvaloon. Meilläkin on toivo paremmasta tulevaisuudesta. Täällä ongelmien keskellä me saamme luottaa siihen, että meille on annettu suunnaton tulevaisuus taivaassa (Room. 8: 18-25).
Jumalan armo on Joonan käsitystä armollisempi ? Joona vihastui Jumalan armolliselle mielenlaadulle (Joona 4: 1-2). Jumala halusi opettaa häntä armahtamaan ihmisiä.
Neljännen luvun kertomus risiinikasvin kohtalosta on opetusta Joonalle Jumalan armon syvyydestä (Joona 4: 9-11).
Jumalan armo on ihmismielelle käsittämättömän suuri. Antoihan hän oman Poikansa kuolemaan meidän syntiemme puolesta. Siinä on hänen armonsa käsittämätön suuruus.
Profetia Jeesuksesta
Vanhan testamentin profetiat voivat olla hyvin monenlaisia. Yleisin tapa profetoida on kertoa suusanallisesti asiansa. Toinen tapa on pienoisnäytelmät, joita Jeremia näki ja teki (esim. Jer. 18: 1-12; 19: 10-15).
Paetessaan Joona nukkui laivalla myrskyn keskellä. Laivan miehistö tuli herättämään Joonan ja kysymään, mistä tämä myrsky johtuu. Ratkaisu oli Joona itse, ja hänet heitettiin laidan yli (Joona 1: 4-16).
Kummasti tämä muistuttaa tapahtumaa, jossa Jeesus oli veneellä myrskyssä. Ratkaisu ei kuitenkaan ollut Herran heittäminen veneestä, vaan Herra itse oli ratkaisijana ongelmassa (Matt. 8: 23-27).
Joonan elämä itsessään oli profetiaa Jeesuksesta Kristuksesta. Tärkeimmän Joonan elämään liittyvän profetian tuo esiin Jeesus. Hän sanoi antavansa Joonan merkin, ja tämä tapahtui pitkänperjantain ja pääsiäisen välisenä aikana Kristuksen ollessa kuolleena (Matt. 12: 39-40).
Joona oli kalan vatsassa kolme päivää ja yötä, Jeesuskin oli haudassa kolme päivää ja kolme yötä ja nousi sitten kuolleista. Tämä on elävän elämän profetiaa.
Elämän profetia liittyy myös profeetan nimeen. Joona itsessään tarkoittaa suomeksi kyyhkystä. Isän nimi Amittai voidaan kääntää sanalla ’’totuuteni’’. Joona on siis Kyyhkynen ? totuuteni poika (Joona 1:1).
Ninivessä Joona julisti Jumalan totuutta. Herramme Jeesus Kristus on Jumalan poika isolla J:llä ja Pyhä Henki laskeutui kasteessa hänen päällensä kyyhkysen hahmossa. Hän tuli julistamaan totuutta Isänsä tahdon mukaisesti.
Teksti Pekka Jauhiainen
Kuva sxc
Artikkeli on Nuotasta 12/2009.