Missä on Golgata? – Pyhintä paikkaa etsimässä

Helmi: Missä on Golgata? - Pyhintä paikkaa etsimässä

Muinaisten aarteiden etsijät ovat kiehtovia sankareita. Indiana Jones on juuri sellainen. Elokuvassa Kadonneen aarteen metsästäjät – tai siis oikeasti Kadonneen arkun metsästäjät – Indy on Liitonarkun jäljillä. Me puolestamme lähdemme tässä raamiksessa etsimään Golgataa.

Molemmat, Liitonarkku ja Golgata, ovat kuumeises­ti tutkijoiden, seikkailijoiden ja uskovaisten ­etsimiä kohteita, mutta niitä yhdistää myös jokin muu: kumman­­kin päällä sovitettiin uhrikaritsan verellä kansan synti­­velka. Ensimmäisen sovituspaikan äärellä ­Jumala opetti Israelille, että synnin palkka on kuolema ja ­että rikkomuksen jälkeen täytyy veren vuotaa – ja ­ellei se ole jonkun muun veri, niin sitten synnintekijän ­itsensä. Toisella paikalla tämä kaikki täyttyi. Kenenkään ei tarvitse enää kuolla iankaikkista kuolemaa.

Kautta aikojen on yksi kristittyjen hartaimpia toiveita ollut saada seistä paikoilla, joissa Jeesus kulki. Niistä tärkein on ilman muuta se paikka, johon kaikki tähtäsi. Tiedämme, että Golgata sijaitsee Jerusalemissa ja tiedämme, että se oli silloisten kaupungin muurien ulkopuolella, jonkin vilkkaan kulkureitin varrella. Tiedämme lähistöllä olleen sekä hautoja että puutarha. Mutta missä se paikka tänä päivänä sijaitsee? Kukapa ei haluaisi sitä löytää ja tulla kaikkien aikojen Indiana Jonesiksi?

Kuljemme kolmen Golgataksi ehdotetun paikan kautta. Kaikki eivät voi olla oikeita, mutta jokaiseen näistä liittyy kuitenkin oma opetuksensa, ja poimimme ne mukaan matkan varrella.

Öljymäki

Jotkut uskovat, että ristiinnaulitseminen tapahtui Öljymäellä. Kertomukset (Matt. ?27:??51 ja rinnakkaiskohdat) ilmoittavat nimittäin, että temppelin väliverho repesi keskeltä kahtia, ylhäältä alas asti. Koko Jerusalemissa on vain yksi paikka, josta tämän voi nähdä – Öljymäen huippu. On kuitenkin myös muita syitä, miksi monien mielestä Golgatan täytyi olla juuri tällä suunnalla.

4. Moos. luku 19 kertoo punaruskean lehmän uhrista. Sen tuhkasta veteen sekoittamalla saatiin puhdistusvettä, jolla sitten toimitettiin pirskottelu kansan puhdistamiseksi. Kun Herra oli käskenyt uhrata ruskeanpunaisen lehmän ”leirin ulkopuolella”, niin aikanaan Jerusalemissa vastaava paikka löytyi Öljymäeltä.

Kymmenen lehmää

Varhainen juutalainen teksti Mishna (Parah 3:??5) kertoo, että Mooseksen päivistä lähtien tämä uhri oli toimitettu vain yhdeksän kertaa – niitä täydellisiä lehmiä ei nimittäin synny ihan joka päivä. Mooses uhrasi ensimmäisen, Esra toisen, ja hänen jälkeensä uhrattiin kaikkiaan seitsemän kertaa. Kymmenettä lehmää ei koskaan syntynyt.

Kymppi kuvaa täydellisyyttä, ja me voimmekin sanoa, että kymmenes uhri kyllä uhrattiin – täydellinen uhri Jerusalemissa vuoden 30 paikkeilla. Me puhumme Jeesuksesta karitsana, mutta oletko koskaan ajatellut, että hän oli myös lehmä! Tämän uhrin kautta saadulla puhdistusvedellä ihminen pestään puhtaaksi.

Syntikauriita ja pukkeja

Myös toinen Vanhan liiton uhri liittyy tähän paikkaan. 3. Moos. 16 kertoo syntikauriista, jonka päälle Aaron erämaavaelluksen aikana laski kätensä ja tunnusti kansan synnin. Se johdatettiin ulos leiristä erämaahan, johon se sai viedä kansan rikkomukset (3. Moos. 16: 20–22).

Aikanaan sitten Jerusalemissa syntikauris johdettiin temppelin portista itään Öljymäelle, ja aina Juudean autiomaahan saakka. Kauriin sarviin kiinnitettiin pala punaista kangasta. Tämä muistutti jo silloin ja muistuttaa nyt Jesajan (1:??18) sanoista: ”Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, tulevat ne valkeiksi kuin villa.”

Neljäkymmentä vuotta Golgatan tapahtumien jälkeen temppeli hävitettiin, ja siinä tilassa se on yhä tänäänkin. Puhdistusvesi loppui Israelin keskuudesta eikä syntikauriita enää uhrattu. Me näemme jälkikäteen miksi: täydellinen uhri oli täyttänyt nämä uhrit. Nyt täällä vaeltaa vedellä puhtaaksi vihmottu kansa, jonka synnit on laskettu täydellisen syntikauriin päälle pois vietäviksi.

Öljymäeltä näkyy kauas

Mutta kuoliko Jeesus oikeasti Öljymäellä? Emme tiedä. Tuskin. Uudella testamentilla tätä ei voi perustella. Nimittäin kun luemme sitä tarkasti, niin huomaamme, ettei siellä sanota ristiinnaulitsijoiden nähneen temppelin esiripun repeämistä. Kuka sen näki ja mistä käsin, siitä ei sanota mitään.

Ruskeanpunainen lehmämme ja syntipukkimme, Jeesus, siis täytti Vanhan testamentin uhrit, mutta missä hän sen teki, sitä emme vielä kykene sanomaan. Siirrymme toiseen paikkaan.

Puutarhahaudan alue

Vanhan kaupungin pohjoispuolella on puutarhahauta, jonka monet uskovat olevan Jeesuksen hauta. Sen lähellä on kallio, jota monet vastaavasti pitävät Golgatana siksi, että se kiistatta hiukan muistuttaa pääkalloa. Se hauta, jota turisteille Jeesuksen hautana kyseisessä paikassa esitellään, ei kuitenkaan missään tapauksessa ole Jeesuksen hauta. Arkeologia osoittaa sen olevan aivan eri aikakaudelta peräisin. Mutta entä Golgatan kallio?

Jokin aika sitten levitettiin Suomessa ilmaisjakelulehteä, jossa kerrottiin sensaatiomaisesta löydöstä: Liitonarkku ja Golgata ovat löytyneet. Amerikkalainen harrastelija-arkeolo­gi kertoo siinä mielikuvituksellisen tarinan siitä, kuinka hän löysi Golgatan puutarhahaudan läheltä.

Ensin hän löysi kalliosta kolme koloa, aivan kuin paalujen jalansijoja. Sitten hän löysi luolan, jonka kautta pääsi sisälle kallion uumeniin. Sieltä, eräästä kammiosta hän löysi Liitonarkun. Kaikkein ihmeellisintä kuitenkin oli se, että hän näki sen kannelle valuneen jotain ainetta. Hän huomasi sen valuneen katossa olevasta halkeamasta, joka ulottui aina kallion laelle saakka. Sitten hän pyörtyi. Herätessään hän tajusi, mitä oli löytänyt: Golgatan ja sen uume­nista Liitonarkun. Tässä vaiheessa voimme jo todeta, että tämähän ylittää itsensä Indiana Jonesinkin mittavat saavutukset.

Verta arkun kannella

No, mutta mitä tämä seikkailijamme siis tahtoo tällä tarinallaan kertoa? Että Jeesuksen veri oli vuotanut ristin juurelle ja siitä kallion halkeamaa pitkin alas kammioon ja tippunut arkun sovituskannelle – täyttäen näin millintarkasti Vanhan testamentin määräyksen Liitonarkun kannelle pirskotettavasta uhriverestä
(3. Moos 16).

Mutta onko tämä totta? Äh ja äh… Samainen miekkonen kertoo myös löytäneensä meren pohjasta egyptiläisten sotavaunuja ja Turkista Nooan arkin, mutta on kyennyt tuomaan kovin vähän todisteita päivänvaloon. Tälläkin kertaa valokuvat muuttuivat salaperäisesti sumuisiksi. Jeesus vuodatti verensä Golgatan kalliolle, mutta tämä tarina kuulostaa höyrypään hurskaalta unelmoinnilta.

Mutta mitä kuitenkin voimme sanoa? Voimme todeta, että temppelin hävityksen myötä loppuivat uhrit ja veren pirskottaminen temppelissä. Yksi ainoa täydellinen Karitsa oli tehnyt kaikki Jumalan lepyttämiset tarpeettomiksi. Veri oli vuotanut Golgata-nimiselle paikalle.

Tämä on totisinta totta. Uskotaan siihen, eikä ryhdytä amerikkalaisseikkailijan jäljissä kehittelemään mekaanista selitystä sille, miten ja mihin halkeamaan se veri valui ja miten sen siten oli teknisesti mahdollista tuottaa maailmalle sovitus. Siksi siirrymme vielä kolmanteen paikkaan, joka on…

Pyhän haudan kirkko

300-luvulla kääntyi Rooman keisari Konstantinus kristityksi. Hänen äitinsä, Helena, oli hurskas Jeesukseen uskova. Tämä halusi välttämättä matkustaa Jerusalemiin ja päästä rukoilemaan Golgatalla. Keisari antoikin käskyn, että kaupunkilaisten oli osoitettava Helenalle Golgatan sijainti. Kaupunkilaiset osoittivat yksi­mielisesti roomalaisten rakentaman Venuksen temppelin alle.

Keisarin käskystä paikka kaivettiin auki ja Venuksen temppelin alta paljastui kallio, johon oli hakattu hautoja. 1700 vuotta myöhemmin paikalle saapuivat arkeologit Kathleen Kenyon ja Virgilio Corbo, jotka osoittivat, että haudat ovat ensimmäiseltä vuosisadalta ja että paikalla on ollut myös puutarha. Konstantinuksen päivistä alkaen on tuon paikan päälle rakennettu kirkko tunnettu nimellä Pyhän haudan kirkko.

Nyt seisommekin siis paikalla, jonka puolesta historialliset todisteet puhuvat vahvimmin. Mutta tähänkin paikkaan liittyy hurskas opetus, jonka paikalle pyhiinvaelluksia tehneet kristityt siihen liittivät.

Missä lepää Aatami?

Kirkkoisä Hieronymos kertoo vuonna 386 jKr. vanhasta perimätiedosta, jonka mukaan ensimmäinen ihminen, Aadam, haudattiin tähän kallioon. Myös vanha juutalainen perimätieto kertoo, että Aadamin kallo tuotiin Nooan ajan jälkeen Jerusalemiin. Pyhän haudan kirkossa on kallionnypykkä – se vähä, mitä kalliosta on vielä jäljellä innokkaiden pyhiinvaeltajien tahmanäppien jäljiltä.
Alttarin alta on kuin onkin paljastunut hautaluola, jota kutsutaan Aadamin kappeliksi. Siellä on näkyvillä Aadamin kalloksi kutsuttu pääkallo. Sen yläpuolella on maanjäristykses­sä (ks. ??Matt. ?27:??51) syntynyt kallionhalkeama. Se ylettyy yläpuolella ole­van kallion päälle saakka eli ristiinnaulitsemisen alttarille.

Vanha kristillinen perimätieto ker­too, miten Jeesuksen veri valui ristiltä tuon halkeaman kautta Aadamin pääkallon päälle antaen Aadamille iankaikkisen elämän ja parantaen Aadamin kautta ihmissuvulle tulleen haavan.

Tuskin kallo oikeasti Aadamin on, mutta kuuntelemisen arvoinen on jälleen kerran itse asia, jota vanhat perimätiedon kertojat ovat koettaneet konkretisoida. Ja itse asiaan meidän tuleekin uskoa – ei yksittäisiin luunkappaleisiin ja kallionhalkeamiin.

Nimittäin niin kuin Aadamin kautta koko ihmiskunta oli joutunut syntivelan ja sen kautta Jumalan vihan alle, niin nyt Jeesuksen uhriveri on sovittanut tuon kohtalokkaan repeä­män ja hankkinut koko ihmiskunnalle sovituksen Jumalan kanssa.

1. Kor. 15:???21–22 sanoo: ”Kun kerran kuolema sai alkunsa ihmisestä, samoin kuolleiden ylösnousemus on alkanut ihmisestä. Sillä niin kuin kaikki ihmiset Aadamista osallisina kuolevat, niin myös kaikki Kristuksesta osallisina tehdään eläviksi.”

Lopuksi

Kuollessaan ristillä Jeesus siis täytti kaikki Vanhan testamentin uhrit ja esikuvat. Niiden äärelle saimme pysähtyä kulkiessamme nykyajan ”indianajoneseina” matkallamme Jerusalemissa:

  1. Punaisessa vaipassaan hän oli virheetön lehmä, josta saadulla vedellä meidät on puhdistettu.
  2. Hän oli punaisella kankaalla merkitty syntikauris, jonka päälle laskettiin ihmiskunnan synnit ja joka talutettiin kaupungin porteista ulos kuolemaan.
  3. Hän oli virheetön uhrikaritsa, jonka veri valui Liitonarkun sovituskannelle sovitusuhriksi meidän rikkomustemme tähden.
  4. Hän oli uusi Aadam. Hänen veren­sä paransi Aadamin syntihaavan. Hänessä paratiisista karkotetut Aadamin jälkeläiset saivat pääsyn ikuiseen elämään. Hänestä alkoi uusi ihmissuku, joka jälleen vaeltaa Jumalan lapseudessa.

Jokin edellämainituista paikoista saat­taa olla se oikea Golgatan paikka – tai sitten mikään niistä ei ole. Sittenkin parhaan selityksen kysymykseen Golgatan sijainnille olen kuullut eräältä ystävältäni, joka sanoi: Golgata sijaitsee ehtoollisalt­tarilla.

Matt. 25:??51 (ja rinnakkaiskohdat)
Jes. 1:??18
4. Moos. 19
3. Moos. 16:??15, 20–22
1. Kor. 15:???21–22

Rukous:

Jeesus. Kiitos siitä, että sinä menit kuole­maan minun puolestani. Sinä olet lupausten täyttymys. Mutta opeta minulle, mitä se merkitsee. Auta minua ymmärtämään, mitä Golgatalla tapahtui, etten vain tietäisi, vaan saisin sen sydämeeni. Aamen.

Teksti: Pekka Lindqvist

Artikkeli on arkistojen helmi Nuotasta 4/2009.