Raamis: Teitkö uuden vuoden lupauksia? Heitä ne roskiin!

Raamis: Teitkö uuden vuoden lupauksia? Heitä ne roskiin!

Ilotulituksia, suudelmia ja suuria lupauksia kello kaksitoista — vuodenvaihteeseen kuuluu monia rituaaleja. Vuosi ei kuitenkaan ehdi paljoa vanhentua, kun elämäntaparemontit ja lupaukset unohdetaan.

Uusi vuosi, uudet kujeet. Jostakin syystä vuoden vaihtuminen toiseen merkitsee ihmiselle sellaista merkkipaalua, jolloin on helppoa laittaa tai uskotella laittavansa huonoille tavoille stoppi. Monet tekevät uudenvuodenlupauksia: yksi päättää syödä terveellisimmin, toinen päättää liikkua enemmän, kolmas panostaa koulunkäyntiin. Minä olen kuutena edellisenä vuotena luvannut lopettaa jatkuvan myöhästelemisen. Nyt aion panostaa johonkin muuhun, vaihtelun vuoksi.

Uuden vuoden lupauksia lausuessa ja kuunnellessa (ja vielä ihan erityisesti niiden toteutumista seuratessa) tulee väkisinkin se fiilis, että elämäntapojen muuttaminen on vaikeaa. Ei se mahdotonta ole, mutta se vaatii määrätietoisuutta, päättäväisyyttä ja sinnikkyyttä. Jos siis joskus olet onnistunut pitämään uudenvuodenlupauksesi, onnittelen!

Raamattu on pullollaan valtavan hyviä lupauksia. Google kertoo, että innokkaat laskijat eivät ole päässeet näiden lupausten määrästä yksimielisyyteen; joidenkin mielestä lupauksia 8 000, joidenkin mielestä 30 000 tai 40 000, joidenkin mielestä jopa 77 000. Hurjia määriä, enkä aio siksi käydä tässä tekstissä läpi näistä ihan jokaista. Sen sijaan tarkastelen muutaman esimerkin avulla sitä, millaisia Jumalan lupaukset ovat ja miten ne vaikuttavat meidän elämäämme. Niin kuin uudenvuoden lupauksienkin kohdalla, näiden kohdalla ei ole kyse määrästä vaan laadusta.

Lupaus koetuksella (1. Moos. 15:1-7 & 22:1-19)

Milloin viimeksi olet nähnyt pilvettömän, hyvin kirkkaan tähtitaivaan? Tuhansia vuosia sitten eräänä tunnelmallisena yönä Abraham istui sen saman taivaan alla. Hän alkoi olla jo vanha, ja vaikka hän oli rikas, hänellä ei ollut lapsia ja se painoi hänen mieltään kovasti. Ehkäpä Abraham saattoi olla suomalaistyyppisen melankolian, salaperäisen kaihon vallassa, kun hän katseli taivasta. Jumalalla oli kuitenkin Abrahamille varattuna yllätys, jonka hän paljasti tuona yönä: ”Herra sanoi: ’Katso taivaalle ja laske tähdet, jos kykenet ne laskemaan. Yhtä suuri on oleva sinun jälkeläistesi määrä.’”

Ensimmäisen Mooseksen kirjan kirjoittaja kertoo, että Abraham uskoi tämän Jumalan lupauksen. Myöhemmin Jumala vielä koetteli Abrahamin uskoa määräämällä Abrahamin uhraamaan ainoan poikansa Iisakin. Abraham oli jopa tähän kammottavaan tekoon valmis, koska hän uskoi, että Jumala pitää lupauksensa. Viime hetkellä Jumala kuitenkin puuttui peliin ja pelasti Iisakin.

Puhutteleva kohtaus Morian vuorella opettaa meitä Jumalan uskollisuudesta ja lupauksista. On vaikeaa edes kuvitella, miten synkät olivat Abrahamin ajatukset ja miten syvä oli hänen pettymyksensä, kun hän valmistautui uhraamaan rakkaan poikansa. Vaikeina hetkinä on usein lohdullista lukea Raamatun henkilöistä, jotka ovat olleet raskaissa tilanteissa. Abrahamin tavoin saamme kipeissä, kestämättömissä ja mahdottomaltakin tuntuvissa tilanteissa luottaa Jumalan hyvyyteen ja uskollisuuteen. Hänellä on ihmisiä varten rauhan suunnitelmat (esim. Jes. 29:11).

Kaikista lupauksista kaunein (Joh. 11:1-44)

Johannes, Jeesuksen opetuslapsi ja kirjailija, kertoo evankeliuminsa luvussa 11 tapauksesta, joka sattui Betanian kylässä. Yksi Jeesuksen läheisimmistä ystävistä oli sairaana, ja hänen siskonsa Martta ja Maria lähettivät avunpyynnön Jeesukselle. Siskosten suureksi suruksi Jeesus kuitenkin saapui paikalle vasta, kun Lasarus-veli oli jo kuollut.

Johannes kertoo, että Jeesus vitkasteli tarkoituksella ennen lähtöään Betaniaan sanoen: ”Ei tämä tauti ole kuolemaksi vaan Jumalan kunniaksi: se tuo julki Jumalan Pojan kirkkauden.” Samaan hengenvetoon Johannes haluaa vielä tehdä ehdottoman selväksi, että ”Jeesus rakasti Marttaa ja hänen sisartaan sekä Lasarusta”. (Joh. 11:5-6)

Jeesus haluaa Lasaruksen avustuksella opettaa meille jotakin itsestään, Jumalasta ja hänen lupauksistaan. Ensin hän keskustelee Martan kanssa elämästä ja kuolemasta. ”Jeesus sanoi: ’Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole’.” Uskotko tämän?

Nyt ei keskustella pelkästään Lasaruksesta, vaan jokaisesta ihmiskuntaan kuuluvasta olennosta. Martalle lausutut sanat sisältävät lupauksen siis myös sinulle: jos uskot Jeesukseen, saat elää. Lupaus ikuisesta elämästä taivaan ilossa ja kirkkaudessa tuikkii Jumalan lupausten tähdistössä kirkkaana. Tässä kohdassa se on lausuttu selvästi ja yksinkertaisesti niin, että se koskee selvästi jokaista. Kriteeriksi annetaan ainoastaan usko Jeesukseen, jonka ristissä ja tyhjässä haudassa täyttyvät puolestaan Jumalan aiemmat lupaukset.

Käskyjä vai lupauksia? 

Jumalan lupaukset ovat niin järisyttävän suuria, että niitä on vaikea laittaa minkäänlaiseen kokojärjestykseen. Kuitenkin yksi suurimmista naamioituu meidän silmissämme usein käskyksi. Ensimmäinen käsky nimittäin kuuluu näin: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa olla muita jumalia.”

Ajattelemme tämän usein käskyksi, vaikka oikeastaanhan tässä on kyseessä mitä suurin lupaus. Pysähdypä hetkeksi pohtimaan sitä, mitä Jumala tässä sinulle antaa. Mitä kaikkea minun Jumalani on tehnyt, millainen hän on — ja mitä se tarkoittaa, että hän on minun Jumalani?

Joku saattoi tehdä myös uskonelämäänsä liittyviä uudenvuodenlupauksia. Hyvä niin, mutta on syytä muistaa, että uskomme ei seiso tai kaadu omien lupaustemme varassa. Kun lupauksesi lukea Raamattu kannesta kanteen tai rukoilla viidesti päivässä kosahtaa, pidä mielessäsi mikä tässä onkaan tärkeintä. Lupaukseen liittyy aina odotus: se kohdistuu johonkin tulevaan ja johonkin, mitä ei vielä ole.

Joskus tulee tilanteita, joissa ihminen ei pysty tai halua pitämään lupaustaan. Jumalan lupauksissa ei kuitenkaan ole tällaista jännitysmomenttia. Ne ovat lujia ja kestäviä, ja Jumala haluaa pitää ne. Siksi sinäkin saat olla luottavaisin mielin, tuntui miltä tuntui, sillä Jumala pitää lupauksensa myös sinun kohdallasi, usko tai älä. Niihin saat tarrautua. Jumala opettaa lupaustensa avulla, että hän on uskollinen, tahtoo meille hyvää ja pitää meistä huolta. Ne ovat lupauksia, joiden varaan kannattaa rakentaa koko elämä. Ne kun kestävät koko vuoden — ja vielä paljon pidempäänkin. 

Teksti: Antti Koskenniemi