Oletko yksin? Et ole ensimmäinen


Mitä yhteistä on ex-huippu-urheilijalla, tavallisella 8-luokkalaisella ja Jeesuksella? He kaikki tietävät, että maine ja kunnia on ohimenevää. Suosio voi kääntyä syytöksiksi hetkessä!

Teksti Lukas Brenner | Kuva Lauri Halme & Keem Ibarra/Unsplash

Suositusta yksinäiseksi. Se on ollut aika monen kohtalo. Muistan Mika Myllylän, hiihdon maailmanmestarin ja olympiavoittajan. Muistan sen 8-luokan tytön, joka oli suosittu. Ja sitten lyhyen lomansa jälkeen ei enää ollutkaan – kaverit olivat yhteistuumin kääntyneet häntä vastaan. Tunnen Jeesuksen, jolla oli paljon kavereita, palmunheiluttelijoita ja selkään taputtelijoita. Ja sitten muutaman päivän päästä ei todellakaan enää ollut.

Tässä raamiksessa käymme läpi Luukkaan evankeliumin lukuja 22-23. Keskitymme yhtäältä joukkojen, toisaalta yksilöiden toimintaan. Niistä selviää karulla tavalla, kuinka ihmisten suosio voi alta aikayksikön kääntyä hylkäämiseksi, parrasvaloissa paistatteleminen yksinäisyydeksi.

Voitko kulkea eteenpäin kristittynä, vaikka et saisikaan siitä kiitosta?

468x60v2

Jeesus kutsui seuraansa ihmisiä, ja monet kutsun saaneista lähtivätkin seuraamaan häntä. He kulkivat Jeesuksen mukana kylästä toiseen, söivät hänen kanssaan, katselivat opettajansa toimintaa ja kuuntelivat hänen puheitaan. Jonkinlainen suosion kohokohta oli se, kun Jeesus tuli Jerusalemiin palmusunnuntaina vähän ennen pääsiäistä. Silloin monet ihmiset osoittivat suosiotaan Jeesukselle. Paikalla ollut ihmisjoukko huusi hurraata (esim. Matt. 21:8-9).

 

Onko porukassa hyvä olla?

Moni meistä olisi mieluummin osana joukkoa kuin yksin. Kuitenkin lukiessamme Luukkaan lukuja 22-23 huomaamme, ettei joukossa oleminen automaattisesti ole hyvä juttu. Joukossa oleminen voi myös johtaa huonoihin juttuihin. Opetuslasten kesken syntyi kiistaa nokkimisjärjestyksestä (22:24), vaikka he olivat varmasti monta kertaa kuulleet, ettei sellaisilla asioilla kannata kilpailla. Jeesusta saavuttiin vangitsemaan joukossa (22:47) ja Jeesuksen syyttäjät toimivat yhteistuumin, joukossa (22:66). Ylipapit, hallitusmiehet ja kansa huusivat yhteen ääneen, että Jeesuksen on kuoltava ja Barabbas vapautettava (23:18)!

Joukossa on helppoa olla huomaamaton. Helposti ajatellaan, että kyllä ne muut hoitavat asian oikeudenmukaisesti. Ei minulla, tavallisella ihmisellä, ole voimaa eikä valtaa tehdä mitään.

Ristin luona oli myös tavallista kansaa. Mitä saamme kuulla heistä? Emme juuri mitään. Kansanjoukon toiminta ei ole jättänyt paljoakaan kerrottavaa jälkipolville. Se vähä mitä heistä kuitenkin kerrotaan, on osuvasti kerrottu. Evankelista Luukas toteaa kolmella sanalla: Kansa seisoi katselemassa (23:35). Tämä on monesti massojen osa. Vielä muutamia päiviä aiemmin väki oli ollut intoa piukassa. Nyt oli toinen ääni kellossa. Joukossa on helppoa sulautua ja olla huomaamaton. Helposti ajatellaan, että kyllä ne muut hoitavat asian oikealle tolalleen ja oikeudenmukaisesti. Ei minulla, tavallisella ihmisellä, ole voimaa eikä valtaa tehdä mitään. Antaa olla!

Oletko sinä joskus jäänyt katselemaan, kun näet jotain vääryyttä tapahtuvan? Se tapahtuu kovin helposti – kuin vaivihkaa. Ensi kerralla, kun huomaat esimerkiksi jotakuta kiusattavan, niin mitäpä jos menisit väliin? Sanoisit, että ei käy, kiusaaminen on tyhmää ja väärin!

 

 

Into ja rohkeus ei riittänyt

On hienoa, jos voi olla osana porukkaa. Mutta samalla on hyvin tärkeää katsoa, kenen joukoissa seisoo. Se, että ympärillä on paljon ihmisiä ei automaattisesti johda hyvään. Jeesuksen seurassa oli ollut hyvä olla, mutta minne kaikki Jeesuksen innokkaat seuraajat hävisivät, kun lähestyttiin pitkäperjantaita?

Seuraajista ehkä tunnetuin, eli Pietari, lupasi mennä Jeesuksen mukana, minne ikinä tie viekin – vaikka vankilaan tai kuolemaankin (22:33). Kuitenkin Pietarin rohkeus loppui lyhyeen. Kohta lupauksen jälkeen takki oli kääntynyt ja Pietari sanoi: ”Minäkö? En edes tunne häntä” (22:57). Jeesus oli tiennyt tämän etukäteen. Johanneksen evankeliumissa hän valmisti opetuslapsiaan tulevaan näillä sanoilla: ”Tulee aika — ja se on jo nyt — jolloin te joudutte hajalle, kuka minnekin, ja jätätte minut yksin. Yksin en silti jää, sillä Isä on minun kanssani.” (Joh. 16:32).

Tätä kohtaa lukiessasi voit kysyä itseltäsi, oletko sinä valmis seuraamaan Jeesusta? Oletko sinä valmis kantamaan ristiäsi, vaikka tie on rankka eikä sen reunoilla olisi kukaan kannustamassa ja tsemppaamassa? Voitko kulkea eteenpäin kristittynä, vaikka et saisikaan siitä kiitosta?

Seurakunta, joka haluaa kuunnella Paimenensa ääntä, on hyvä ja turvallinen joukko. Jos olet saanut tulla tällaiseen joukkoon, voit olla hyvillä mielin. Jeesus pitää laumastaan huolta. Jeesus oli kutsunut tähän joukkoon myös Pietarin. Vaikka Pietari kielsi edes tuntevansa Jeesusta, sai hän kuitenkin tulla takaisin, ja hänellä oli tärkeä rooli alkuseurakunnan rakentamisessa.

Jeesus tietää, mitä on olla yksin. Hän joutui kaikkien hylkäämäksi ja kiusattavaksi. Tämän kaiken hän teki kuitenkin sen takia, että saisi kutsua seuraansa sinut.

 

Jeesus yksin ristillä

Jeesus oli julkisen toimintansa aikana monesti joukkojen ympäröimänä ja huomion keskipisteenä. Lopun lähestyessä kävi kuitenkin tosin. Getsemanessa, ennen vangitsemistaan, Jeesus hakeutui yksinäisyyteen (22:39-41). Siellä hän rukoili, ettei kärsimys kohtaisikaan häntä. Samaan aikaan opetuslasten oli määrä rukoilla toisessa paikassa, mutta rukousrintamassa Jeesus olikin yksin. Opetuslapset nukkuivat.

Myös ristillä Jeesus oli yksin. Yksin jääminen oli musertavaa. Jeesus kysyi tuskissaan Isältään: Miksi hylkäsit minut? (Matt. 27:46). Huomaamme siis, että vaikka kansanjoukoilla ja muilla ihmisillä on tärkeitä tehtäviä Jeesuksen seurassa, niin ristillä apujoukkoja ei ole. Golgatalla Jumala toimi yksin, ilman ihmisten apua.

Tässä maailmassa moni joutuu kokemaan yksinäisyyttä. Takit kääntyvät ja selkään taputtelijan kädessä voi yhtäkkiä ollakin puukko. Jos sinä joudut olemaan yksin, ja tuntuu kuin kukaan ei välittäsi sinusta, niin muista tämä: Jeesus tietää, mitä on olla yksin. Jeesus on ollut ypöyksin. Hän joutui kaikkien hylkäämäksi ja kiusattavaksi. Tämän kaiken hän teki kuitenkin sen takia, että saisi kutsua seuraansa sinut. Jeesus kutsuu sinua seuraansa, ja tahtoo johdattaa laumassaan kohti Taivasta. Siellä ei kukaan ole yksin!

 

 

Millaista on olla ryhmässä, jossa ei ole muita uskovia?
Oletko ollut isossa yleisötapahtumassa (esim. konsertissa tai jääkiekkomatsissa) ja hurmaantunut väenpaljouden huudoista?
Muistatko tilanteita, jolloin olet tavalla tai toisella kieltänyt uskosi?
Jos haluat rentoutua, hakeudutko mieluummin ryhmään vai oletko yksin?
Miten sinä voisit toimia, jos huomaat jonkun jäävän yksin?

Raamatunkohta: Luuk. 22-23


Jeesus, kiitos siitä, että tiedät mitä on olla yksin. Ole minun kanssani silloinkin, jos muut hylkäävät. Auta minua olemaan kaveri sellaiselle, joka jää ulkopuoliseksi. Aamen.

 

Lukas Brenner

468x60v3