Nostetaan katse hetkeksi suklaamunien ja rairuohon maailmasta katsomaan suurempaa maisemaa. Käydään ihmettelemään pääsiäisen tapahtumia ja työtä, jonka Jeesus täytti. Olemme aivan valtavien asioiden äärellä, joiden päällä meidän yhteinen uskomme seisoo.
Käänteistä shakkia
Muistatko shakin sääntöjä? Oletko ehkä pelannut netissä tai ihan livenä joskus shakkia? Vaikka tämä stategiapelien kuningas olisikin vieras, muistat kenties sen, että tavoite pelissä on syödä vastustajan kuningas samalla kun viimeiseen asti säilyttää oman kuningas hengissä. Sotilaat ja upseerit ovat vähempiarvoisia. Niitä voi ja usein pitääkin uhrata, jotta pelissä voisi voittaa. Ja pahassa paikassa kaikki muut uhrataan ennen kuningasta. Shakin logiikka kuvastaa jollain tapaa maailman arvojärjestystä.
”Pääsiäinen opettaa, että Jumalan tapa toimia on shakkiin verrattuna aivan käänteinen.” – pastori Johannes Häkämies
Pääsiäinen opettaa, että Jumalan tapa toimia onkin aivan käänteinen. Jeesus on kuningas, joka ei mene piiloon, vaan käy yksin taisteluun syntiä, kuolemaa ja perkelettä vastaan. Nyt ei uhrata ketään sotilasta tai upseeria hänen puolestaan, vaan kuningas on ainoa, joka uhrautuu koko maailman puolesta. Itse asiassa kukaan muu ei olisi edes kelvannut tätä tehtävää hoitamaan. Vain tämän kuninkaan, Jeesuksen Kristuksen, puhdas veri saattoi toimia riittävänä maksuna. Hän siis toimi juuri käänteisesti kuin ihmisten ajatus oli. Pääsiäisenä näemme, että hän on toisenlainen kuningas! ”Jeesus vastasi: ”Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmasta.” (Joh. 18:36).
Ukkosenjohdattimia
Mitä teet, kun kesällä ukonilma tulee päälle? Menetkö puun alle, pellolle vai taloon, jossa on ukkosenjohdatin? Vastaus lienee selvä. Ukkosenjohdattimen suoma turva on suuri, vaikka salama iskee siihen osuessaan hyvinkin lähelle.
Pääsiäisenä käymme samaan tapaan eräänlaisen johdattimen suojaan. Nimittäin Jeesuksen ristin juurelle. Ukkosenjohdatin ja risti tuovat kumpikin turvan ja levon. Salama osuu ukonilmalla meidän sijastamme johdattimeen, ja Golgatalla Jeesus ottaa vastaan Isän vihan, sillä Jeesuksen kannettavana oli siinä hetkessä meidän ja koko maailman synnit. Raamattu nimittäin kertoo, että Jeesus suostui ottamaan kaiken synnin ja syyllisyyden, joiden perusteella olisimme matkalla kadotukseen, ja kärsi rangaistuksen kaikkien puolesta. ”Itse, omassa ruumiissaan, hän ’kantoi meidän syntimme’ ristinpuulle”. (1. Piet. 2:24)
Pitkäperjantaina ihmetyksen suuruus on valtava. Tuon päivän tapahtumiin liittyy niin käsittämätön lataus ja ne koskettavat jokaista meitä. Meidän elämällämme on suuntana taivas. Syntiemme tähden emme joudu helvettiin, sillä Jeesus on vaihtanut meidän kanssamme paikkaa.
Kolmannen päivän bileet
Pääsiäisen juhla ei kuitenkaan ala Golgatalta, vaikka juuri siellä hän hankkii meille syntien anteeksiannon. Täytyy odottaa vielä hetki, ja kaikki saa täyttymyksen. Juutalaisen ajanlaskutavan mukaan kolmas päivä perjantaista on sunnuntai, ja silloin repeää homma aivan totaalisesti. Tapahtuu se, mistä Jeesus oli useaan kertaan puhut, mutta mikä oli apostoleillekin mahdotonta aluksi uskoa. Nimittäin se, että kuolemastakaan ei ollut Jeesukselle vastustajaksi. Jeesus elää! Hän, joka on itse kaiken elämän lähde, astuu ulos haudasta.
Ylösnousemus sinetöi sen, että kaikki mitä Jeesus sanoi, oli varmasti totta. Ja sen, että hän todella on hankkinut rauhan ja iankaikkisen elämän kaikille, koko maailmalle. Paavali kirjoittaa usein tästä aiheesta. Fil 3:10 ”Minä tahdon tuntea Kristuksen ja hänen ylösnousemisensa voiman.” Ja nyt tätä aarretta tarjotaan jokaiselle, sitä on lähetystyö.
” Ylösnousemus sinetöi sen, että kaikki mitä Jeesus sanoi, oli varmasti totta.”
Sinun turvanasi on juuri tämä sama kuningas. Elämä ei ehkä ole helppoa, mutta hän ei koskaan unohda sinua. Saat elää tämän ukkosenjohdattimen, Jeesuksen ristin, juurella. Sieltä ei sinua mikään paha vie, etkä joudu hukkaan.
teksti Johannes Häkämies, kuva Sini Kuparinen
lue myös viime vuoden pääsiäisraamis: »https://nuotta.com/paasiaisraamis2020/
Johanneksen työstä voit lukea täältä: »https://lahti.sley.fi/pastori/