Kristityt on ”poskenkääntäjäpellejä”


Mitä on seurata Jeesusta? Mitä Jeesus opettaa lähimmäisestä? Miten kristitty suhtautuu muihin ihmisiin? Kun sinua satutetaan, tartutko vihaan vai käännätkö toisen posken?

Teksti Samuli Luomaranta | Kuva Unsplash/Nina Strehl, Pexels/Gratisography   


Mä oon kristitty. Jaa minkä takia? Sen takia, että mä uskon, ettei kaikki pääty tähän elämään. Kun kerran meikäläisestä aika jättää ja sydän lyö viimeisen lyönnin, mä tiedän mihin mä oon menossa. Mä oon menossa Taivaaseen. Ja mä oon varma siitä. Vaikka mä oon itseasiassa kaikesta aina tosi epävarma. Mutta tästä mä oon varma. Jaa miten voin olla varma? No siten, että mä uskon siihen, mitä Raamattu opettaa. Mä uskon, että se, mitä Jeesus on tehnyt ristillä koskee myös mua. Siksi mä olen kristitty. Ja siksi mä tahdon elää kuten kristitty. Jaa mitä se sitten tarkoittaa? No odota – mä kerron.

Varmaan aina on ollut niin, että kristittyjä on pidetty vähän kummajaisina. Nykyisinkin on niin. Jos katsot telkkaria, kuuntelet radioiden aamuohjelmia tai selaat uutisfiidejä puhelimella, et voi olla huomaamatta, että kristittyjä pidetään vähän höpsöinä. Tai typerinä. Tai pelleinä, jotka kääntelee toisia poskia. Uskoa nyt vuonna 2018 johonkin Jumalaan.

Viime vuonna, helatorstaina, iltasanomissa oli tällainen otsikko: ”Jeesus nousi taivaaseen – alko on kiinni.” Tällainen ajattelu on ärsyttänyt mua aina. Joskus oon ehkä todistellut väärilläkin tavoilla, että itse asiassa mä oon aika kova jätkä, vaikka mulla on taakkana kaulassa roikkuva iso rippiristi. Nykyisin tulen ennemminkin surulliseksi siitä, mitä ihmiset ajattelevat kristityistä

En itseni takia – vaan sen takia, että tajuan, kuinka kaukana ihmiset ovat Jumalasta. Ihminen ilman elävää ja kaikkivaltiasta Jumalaa on toivoton. Kristityillä on konkreettinen toivo, Jeesus Kristus. Sen lisäksi kristinuskon ytimeen kätkeytyy niin valtavan paljon hyvää, joka menee ihmisiltä täysin ohi. Siksi mä tuun siitä surulliseksi.

Kun me saamme niin paljon anteeksi, meidän tulee antaa myös anteeksi muille.

 

Kristityn elämää

Ja nyt mä vastaan siihen sun kysymykseen: miks mä haluan elää kuten kristitty? Koska mä ajattelen, että vain ja ainoastaan silloin elämä voi olla hyvää. Älä hermostu. Mä ajattelen oikeasti näin! Mä perustelen.

Uudessa Testamentissa on sellainen juttu, jonka nimi on Vuorisaarna. Siinä Jeesus opettaa, mitä on olla kristitty. Ja nyt mä annan siitä sulle esimerkin, joka tulisi jokaisen ihmisen ymmärtää ja tajuta. Jos näin olisi, tää maailma olisi parempi paikka.

Jeesus opettaa Matteuksen evankeliumin luvussa 5 näin: ”älkää tehkö pahalle vastarintaa. Jos joku lyö sinua oikealla poskelle, käännä hänelle vasenkin. Sitten samassa luvussa Jeesus jatkaa: “Mutta minä sanon teille: rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta”.

Jeesuksen opetus on kaikkea sitä vastaan, mitä meidän oma fiilis yleensä sanoisi. Me ajattelemme helposti, kun meitä satutetaan, että nyt mä kostan. Nyt mä satutan niin lujaa takaisin, ettei siitä toisesta jää mitään jäljelle. Jeesus opettaa, että kristitty ei toimi näin. Kristitty ei kosta tai haasta riitaa. Kristitty ei lyö takaisin tai haavoita sanoilla. Kristitty vaikeissakin tilanteissa rakastaa.

Chris sanoi minulle: “Samuli, nähdään taivaassa”. Mustafalle huikkasin ”heippa”.

Rakastamisen vaikeus

Olen asunut Sambiassa viisi vuotta. Perheemme muutti lähetystyöhön, kun olin 3-vuotias. Suomeen palasimme täyttäessäni kahdeksan. Sambiassa aloitetaan esikoulun viisivuotiaana. Ehdin kuluttaa koulupenkkiä Lusakan kansainvälisessä koulussa tokaan luokkaan saakka.

Luokallani minulla oli kaksi parasta kaveria: Mustafa ja Chris. Ensin mainittu oli muslimi ja jälkimmäinen kristitty. Muistan viimeisen koulupäivän hyvin. Chris sanoi minulle: Samuli, nähdään taivaassa. Mustafalle huikkasin ”heippa”. Minulle ei ollut koskaan ongelma, että kolmikkomme yksi kaveri oli muslimi, mutta tuo viimeinen koulupäivä ja on jäänyt mieleen erityisen hyvin.

Jälkikäteen ajateltuna toimintani 7 –vuotiaana on ollut muistuttamassa minua lukemattomia kertoja siitä, miten kristitty kohtaa toisen ihmisen. Vaikka me olemme erilaisia ja vaikka me ajattelemme eri tavoilla, me voimme olla toistemme kanssa tekemisissä. Vaikka meitä yhdisti Chrisin kanssa usko ja yhteinen toivo, olimme myös Mustafan kanssa ylimpiä ystäviä.

Noiden vuosien jälkeen olen usein toiminut aivan toisella tavalla. Olen halveksinut tai suorastaan vihannut toisin ajattelevia. Olen kostanut, kun minua on satutettu fyysisesti tai henkisesti. Jeesuksen opetus vuorisaarnassa on silti todella selvä. Olen usein kantanut omia pahoja ajatuksia, tekoja ja laiminlyöntejä Jeesuksen ristin juurelle. ”En taaskaan osannut – anna anteeksi”.

Me ajattelemme helposti, kun meitä satutetaan, että nyt mä kostan. Nyt mä satutan niin lujaa takaisin, ettei siitä toisesta jää mitään jäljelle.

 

Unelmana maailmanrauha

Elämme todella kaukana täydellisestä maailmasta. Me olemme todella kaukana täydellisistä ihmisistä. Mietin usein, miten en ole vieläkään sisäistänyt vaikka rakkauden kolmoiskäskyä, tai vaikka vuorisaarnaa. Mutta sen tuntemisen ja kaikkivaltiaan tunteminen on lopullinen päämääräni. Haluan oppia, haluan päästä lähemmäksi, haluan keskittyä itseeni vähemmän. Ehkä se riittää tämän päivän päämääräksi.

Jos ihmiset ymmärtäisivät Jeesuksen vuorisaarnan opetuksen, maailma olisi parempi paikka. Me kaikki olemme Jumalan silmissä yhtä arvokkaita ja samalla viivalla. Me kaikki teemme pahaa ja me tarvitsemme Jeesusta. Jumala on rakastanut meitä valtavasti ja lähettänyt maailmaan Jeesuksen.

Kun me saamme niin paljon anteeksi, meidän tulee antaa myös anteeksi muille. Jos me osaisimme rakastaa toista ihmistä ja antaa anteeksi hänelle, tämä maailma olisi paljon parempi paikka. Ei olisi kiusaamista, ei väkivaltaa, ei sotia eikä tappamista. Jos jonkun kuuluisi tähdätä maailmanrauhaan, eikö se olisi uskovien tehtävä. Heidän, jotka lukevat totuuden sanoja ja haluavat tuntea totuuden ja oppia rakastamaan.

Jos joku väittää, että tällainen elämä on höpsöä, typerää tai pellen touhua, mä väitän, että hän on väärässä.

 

Jeesuksen vuorisaarna: Matt. 5-7

Kysymykset:

Oletko saanut joskus virheesi anteeksi?
Onko kristittynä eläminen helppoa?
Onko anteeksiantaminen helppoa?
Onko joku kääntänyt sinulle joskus toisen posken? Miltä se on tuntunut?
Miten me voisimme rakastaa kaikkia ihmisiä? Vaikka he olisivat eri mieltä kanssamme?

Rukous:

Rakas Jumala, auta minua rakastamaan, niin kuin sinä rakastit. Ainoastaan sinä olet täydellinen, auta minua luottamaan sinun täydelliseen armoosi. Näytä ketä minun kuuluisi rakastaa tänään. Avaa silmäni näkemään, jos olen pitänyt jotain ihmistä vihamiehenäni. Kiitos, että kuulet minua. Aamen.