Jeesuksen todistajana

Jeesuksen todistajana

Jumalan valtakunta ei nouse eikä kaadu nerokkaiden ihmisten olemassaolosta tai puutteesta.Tämän valtakunnan johtamisesta selviytyvät myös yksinkertaiset kalastajat, niin kuin Jeesuksen valitsemat oppilaat.

Tosiasia on, että Jumalan valtakunta ei ole siellä, missä ihmiset yrittävät ottaa Jumalan mukaan työhönsä, vaan siellä, missä Jumala ottaa ihmiset omaan työhönsä. Tässä meidän pitää pohtia kristittynä olemista. Meille on annettu Uudessa Testamentissa tehtävä mennä ja julistaa Jumalan valtakuntaa koko maailmalle. Me emme voi ruveta tekemään sitä yksinkertaisesti omassa mielessämme ja viisaudessamme. Voimme tehdä työtä vain Jumalan johdatuksessa. Ihmisiä kohdatessammepitää olla Jumalan Hengen edeltä valmistava työ tehty. Hän johtaa työtä, jossa me saamme olla omalla pienellä paikalla mukana.

Valtakunta on lähellä

Taivasten valtakunta on lähellä! Niin huusi Jeesus aloittaessaan oman julistustyönsä. Hän vertasi Jumalan valtakuntaa sinapinsiemeneen ja hapatteeseen. Sinapin siemen on hyvin pieni ja siitä kasvaa suuri kasvi. Hapate on taikinan pieni osa, joka saa koko taikinan kohoamaan. Se on niin kuin salainen elämänvoima, joka saa aikaan suuria ja nähtäviä asioita. Meidän osamme on kylvää ja pitää itsessämme tallessa uskonelämä hapatteena, joka vaikuttaa toisten ihmisten uskoon.

Jumalan valtakunnan käytännöllisen sisällön vetää yhteen Paavali: ”Jumalan valtakunta ei ole syömistä ja juomista, vaan vanhurskautta, rauhaa ja iloa, jotka pyhä Henki antaa” Room. 14:17. Niitä Jumala synnyttää, kun elämme hänen yhteydessään.

Kun sinut on kastettu ja olet ottanut Jeesuksen vastaan, olet pelastettu ja Jumalan valtakunnan kansalainen. Vanhemmat tai kummit eivät voi antaa lapsilleen uskoa. Sen voi lahjoittaa ainoastaan Jumala. Sen sijaan he voivat näyttää tietä Jeesuksen luokse. Tien näyttäminen tarkoittaa sanoman eteenpäin viemistä Kristuksesta.

Paavali sanoo: ”Voi minua, ellen evankeliumia julista!” 1. Kor. 9:16. Hätä on siinä, että minun vuokseni voi joku jäädä tietämättömäksi ja hukkua!

Miksi meidän pitäisi todistaa?

Jeesuksesta kertominen on yksinkertaisestisitä,ettäkerrommehengen ravintoa etsiville, mistä sitä saa. Sanomme nälkäisille, mistä itse löysimme leipää.

Apostoli sanoo, että todistaessamme Jumala itse toimii Henkensä kautta. ”Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani” Apt. 1:8. Uskoontulon jälkeen on usein helppo ja valtava into kertoa Jeesuksesta. Vaikka innostus laantuu, ei tehtävä katoa. Miksi on tärkeä kertoa Jeesuksesta?

  • Kiitoksen ilmaisuksi siitä, että Jumala on juuri meille ilmoittanut itsensä ja lahjoittanut ikuisen elämän. Ikuinen elämä on annettu kaikille, mutta kaikki eivät tiedä sitä.
  • Usko herättää meissä myötätuntoa kaikkia niitä kohtaan, jotka ovat kadotukseen vievällä tiellä. Raamatun mukaan tiedämme, että ihminen, joka ei ole tehnyt parannusta ja pyytänyt Jeesusta elämäänsä, on määrätty ikuiseen kadotukseen kauhistuttavassa paikassa, Helvetissä. Kukaan ei halua vanhempiensa tai veljensä ja siskonsa olevan ikuisesti Helvetissä.
  • Kristittyinä seuraamme elämässä Jeesusta. Siksi emme voi jättää huomiotta, mitä hän on käskenyt meidän tehdä. Jeesus sanoi: ”Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille.” Mark.16:15.
  • Kun todistamme uskostamme sanoin ja teoin, vahvistumme uskossa. Puhuessamme toisille kasvamme itse uskossa. Jakaessamme saamme itse lisää siunausta.

Todistamisen esteet

On kyllä helppoa sanoa itselleen uskovansa Jeesukseen, mutta todistaminen on yllättävän vaikeaa. Pelkäämme epäonnistumista. Vaarana on, että jätämme todistamisen vain hengellisen työn tekijöille. Kuvittelemme, ettei meillä ole vielä tarpeeksi tietoa uskosta ja Jumalasta. Myös uskon vähyys voi asettaa esteen todistuksellemme. Tai että olemme sidottuina johonkin syntiin, mistä ei ole ollut rohkeutta luopua. Joskus emme yksinkertaisesti pysty löytämään aikaa niille ihmisille, joita Jumala laskee sydämellemme. Olemme niin kiireisiä töissämme ja harrastuksissamme, että emme löydä aikaa mennä kylään ja puhua uskosta.

On selvää, että Saatana tekee kaikkensa, että me pitäisimme uskomme ainoastaan itsellämme emmekä jakaisi sitä toisille. Tapasin kerran Riiassa yhden naisen, joka oli neuvostoaikana uskonsa vuoksi vankilassa. Koska hän todisti Jumalasta ja rukoili yhdessä toisten vankien kanssa, hänet lähetettiin yhdestä vankilasta toiseen ja varoitettiin koko ajan, että hän ei puhuisi uskostaan toisille. Lopuksi hän oli eristyssellissä ilman lämmitystä. Siperiassa oli 40 astetta pakkasta ulkona ja hän tunsi, että jokin lämmitti hänen neljätuntista untansa. Johtajat Moskovasta saapuivat keskustelemaan hänen kanssaan ja sanoivat, että luovu Jumalasta puhumisesta, niin me annamme sinulle inhimilliset olosuhteet. Hän vastasi heille, että jo huomenna voi Moskovassa olla uusi valta ja hallitus ja te laulatte uusia lauluja, mutta minä tiedän, että minun Kuninkaani ei muutu koskaan. Siksi minä en muuta periaatteitani.

Esteet ovat ylitettävissä

Jumalan avulla on mahdollista ylittää kaikki esteet. Vaikka yrityksesi todistaa ei etenisi, älä kuitenkaan luovuta. Kun puhut, älä tee omaa tarinaasi kauniimmaksi, että se olisi uskottavampi. Jumalan Sanaa ei tarvitse tehdä kauniimmaksi eikä ankarammaksi kuin se on. Jos työsi ei etene, käänny rukouksessa Jumalan puoleen ja kysy neuvoa ja uutta johdatusta!

Jeesus käytti julistustyössään yksinkertaisia periaatteita, niin kuin voimme lukea Joh. 4:1-42. Hän selitti ikuisen elämän kysymyksiä arkisten esimerkkien avulla. Ihmisten tuomitseminen tulee jättää Jumalan huoleksi. Jeesus ei tullut tuomitsemaan vaan syntisiä pelastamaan. Pelastuksen periaatteesta pitää lähteä myös silloin, kun kyseessä on pahantekijä, joka etsii apua Jumalalta. Todistamiseen sinun ei pidä odottaa parempaa aikaa. Sen eteenpäin lykkääminen voi johtaa tilanteeseen, jossa joudut toteamaan, että hetki meni ohi, monessa tapauksessa pysyvästi.

Lähestyessäsi ihmistä, aloita aina rukouksella, pyydä Jumalan johdatusta. Kuuntele toista ihmistä ja anna hänelle aikaasi. Elä koko elämäsi tunnustuksena Kristuksesta. Se on hyvin tärkeä asenne, koska ihmiset seuraavat sanojamme ja tekojamme. Paras todistus on, kun ne muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

Ole aina valmis rukoilemaan keskustelukumppanisi kanssa ja rohkaisemaan häntä pyytämään syntejä anteeksi ja ottamaan vastaananteeksiantamuksenuskossa. Älä jätä ihmistä yksin, auta häntä löytämään yhteys seurakunnan ja toisten kristittyjen kanssa. Rukoile hänen puolestaan jatkuvasti.

Teksti: Leevi Reinaru
Käännös: Riikka Lautamo-Seppälä
Kuva: Istockphoto

Tämä artikkeli on arkistoje helmi Nuotan numerosta 1/2012. Lue koko lehti verkkoarkistossamme.