Tehtävä josta tekisi mieli kieltäytyä


Raamattu kertoo Joonasta ja kalasta, joka nielee hänet. Ei kai sellaista oikeasti tapahdu? Jeesus ei kuitenkaan puhu Joonasta vain vanhana legendana, vaan Jumalan ihmeenä.

Teksti Juhana Tarvainen | Kuva Andrea De Martin – 123rf.com

Aatami ja Eeva lymyilivät puskassa Herralta piilossa. Mooses piti Jumalalta saatua tehtävää mahdottomana ja oli kieltäytymässä kun kohtasi hänet. Gideon epäröi ja esteli sankarin kutsuaan. Jesaja koki olevansa liian syntinen viemään Jumalan sanaa Israelin kansalle. Jeremia oli liian nuori. Tässä vain muutamia kuuluisia Jumalalta pakenijoita.

Mitä jos jossain kaukana Venäjällä sattuisi suuri onnettomuus? Vaikka sellainen, että kokonainen kaupunki tuhoutuisi. Ehkä joku suomalainen voisi tuntea mielihyvää. Entä jos sinä saisit etukäteen kuulla, että näin tulee tapahtumaan? Tai jos voisit estää kaukaista kaupunkia tuhoutumasta, tekisitkö sen? Tai mitä tekisit jos tietäisit, että moni ihminen jossain toisella paikkakunnalla kääntyisi kristityksi kuullessaan todistuksesi Jeesuksesta? Lähtisitkö matkalle, vaikka se ehkä olisi työläs ja vaikea?

Tällaisia kysymyksiä Vanhan testamentin profeetta Joona pohti, kun Jumala kutsui hänet lähetystyöntekijäksi. Joonalle annettiin tehtävä lähteä kauas vieraaseen maahan ja vieraan kansan keskelle kertomaan Jumalasta.

Joona teki varsin selväksi, ettei tehtävä ollut sellainen, jota hän itselleen halusi tai jonka hän koki mieluisaksi. Hän lähti tismalleen toiseen suuntaan, kuin Jumala oli häntä kutsunut. Jumalan tahdon toteutumista on hyvä rukoilla. Jeesus opetti sen jo Isä meidän –rukouksessa meille.

Mitä tekisit jos tietäisit, että moni ihminen jossain toisella paikkakunnalla kääntyisi kristityksi kuullessaan todistuksesi Jeesuksesta? Lähtisitkö matkalle, vaikka se ehkä olisi työläs ja vaikea?

Joskus Jumalan tahto toteutuessaan näyttäytyy meille varsin erilaisena, siitä mitä itse ajattelimme. Joonaa hirvitti lähteä suureen ja kaukaiseen Niiniveen kertomaan Jumalasta ja tarkemmin siitä, että lopulta kaikki tuhoutuu, ellei uskoa Jumalaan ole.

 

Jumala käytti vastoinkäymistä tavoittaakseen pakenijan

Niinive oli yksi aikansa suurimpia metropoleja. Se oli väkivaltaisen, julman ja jumalattoman kaupungin maineessa. Kristittyjä kutsutaan julistamaan tämänhetkisille kaupungeille: kääntykää Jumalan puoleen tai elämä katoaa, käy huonosti, edessä on vain toivottomuus. Meitä kutsutaan kertomaan myös Jumalan lupausta armosta: uskokaa Kristukseen niin te pelastutte.

Joonan olisi pitänyt ymmärtää, että Jumalan pakeneminen on mahdotonta. Silti nykyäänkin moni yrittää paeta Jumalaa.

Mitä me vastaamme Jumalan kutsuun? Tai koetko ehkä olevasi kuin Joona, käännyt mieluummin toiseen suuntaan, kun Jumala kutsuu? Minne sinä pakenisit Jumalaa? Miksiköhän Joona pakeni?
Joonan olisi pitänyt ymmärtää, että Jumalan pakeneminen on mahdotonta. Silti nykyäänkin moni yrittää paeta Jumalaa. On sitä parempi, mitä nopeammin sellainen pako päättyy. Mitä kauemmaksi lähtee Jumalan luota, sitä pitempi matka on palata. Jokaisen ihmisen on lopulta kohdattava Jumala, viimeistään viimeisellä tuomiolla, mutta jos kohtaaminen tapahtuu vasta viimeisellä tuomiolla, se on liian myöhäistä.

Joona pakeni merille tehtäväänsä, mutta merimatka loppui melko lyhyeen. Jumala synnytti myrskyn. Joona pyysi, että hänet heitettäisiin mereen, sillä hän oli varma, että myrsky oli hänen syynsä. Hänhän pakoili Jumalaa, johon itse uskoi. Kaikki vastoinkäymiset eivät kuitenkaan ole merkki siitä, että toimitaan Jumalan tahtoa vastaan.

Joonalle myrsky oli Jumalan kutsu, jonka edessä olisi pitänyt taipua. Myrksyisän meren kohdanneelle Paavalille se oli vastoinkäyminen, joka oli kohdattava rohkeasti. Suuret onnistumiset ja voitot eivät ole merkki Jumalan johdatuksesta, eikä onneton vastoinkäyminen Jumalan vihasta.

 

Voimattoman huokaukset kuullaan

Jumalaa paennut Joona kohtasi erikoisen ihmeen. Meren syvyyteen vaipuessaan suuri kala nielaisi hänet. Uskomattomalta kuulostava juttu, mutta silti se ei ole Joonan kirjan suurin ihme.

Suurin ihme oli se, että lopulta Joona alkoi rukoilla. Hän kääntyi Jumalan puoleen. Jumala jota hän pakeni oli pysäyttänyt hänet. Joona löysi kalan mahassa Psalmien sanoja, jotka hän solmii omaksi rukouksekseen.

Raamattu kertoo meille, miten Joona näistä valmiista rukouksista sai toivoa, turvaa ja lohtua. Nämä Jumalan sanat avasivat tien Jumalan luo juuri kun pimeys oli suurin ja kaikki toivo pelastumisesta oli mennyt. Jumalan lupausten lausuminen toi uskon ja toivon elämästä. Jumala kuuli Joonan rukouksen, kun voimat jo raukesivat ja Jumala pelasti.

Jumalaa saa lähestyä rukoillen. Meillä kristityillä on psalmien lisäksi muitakin hyviä valmiita rukouksia, esimerkiksi Isä meidän -rukous, Herran siunaus tai joku lyhyt tuttu iltarukous. Joskus voi sanojen uupuessa siunata itsensä vaikka tekemällä ristinmerkin. Etenkin silloin kun itselläni on ollut raskaita päiviä, tuntuu ettei uupuneena sanat tule huulille on tuntunut hyvältä rukoilla tutuilla rukouksilla.

Suurin kertomuksen ihme oli se, että lopulta Joona alkoi rukoilla. Jumala jota hän pakeni oli pysäyttänyt hänet.

 

Jumala kutsuu uudelleen

Jumala pelasti Joonan kalan mahasta. Ei seurannut rangaista tai moitteita. Jumala yksinkertaisesti toisti käskynsä: lähde Niiniveen. Kristittynä meilläkin on uudelleen alkamisen mahdollisuus. Elämässä ryvettyneenä ja virheitä tehneenä, saa tunnustaa syntinsä ja aloittaa alusta. Joona aloitti työnsä, julisti Jumalasta ja pyhän Jumalan vihasta jumalattomuutta kohtaan.

Lisää ihmeitä seurasi. Niiniveläiset kääntyivät Jumalan puoleen, eikä Jumala siksi sallinutkaan kaupungin tuhoutua. Tähän voitaisiin pistää piste Joonan kirjalle ja henkäistä oikein syvään, mutta jäljellä on kaikkein tärkein, huikaiseva jälkinäytös.

Joona pahastui kun Jumala armahti Niniven kaupunkia. Joona toivoi itse kuolevansa koska ei voinut ymmärtää Jumalan rajatonta hyvyyttä ja armoa Niiniveläisiä kohtaan. Hän tunsi tulleensa loukautuksi. Joona ei voinut sallia, että Jumala antaa anteeksi ilman ehtoja. Synti on pannut sisimpäämme kapinan Jumalan armoa vastaan.

Jumala opetti Joonaa säälistä. Sääli on armahtavan rakkauden väkevä ilmentymä. Jumala säälii kadotettua, syntistä ja jumalatonta. Siinä syy miksi Jumala laskeutuu maan päälle ja kantaa koko maailman synnit. Siinä, että meitä armahdetaan ehdoitta, kun olemme liian heikkoja itseämme auttamaan.

Kala ei ole kirjan pääpointti. Mitä jos sinulle sanottaisiin, että sinulla on 40 päivää elinaikaa, aikaa kunnes olet Jumalan edessä? Uskoisitko? Mitä tekisit, jos uskoisit?

 

Kysymyksiä

Voiko kertomus ihmisen nielevästä meripedosta olla totta?
Onko Jumala pysäyttänyt sinut joskus elämässä?
Voiko haasteet ja vaikeudet olla Jumalan johdatusta?
Voisitko lähteä lähetystyöhön?
Harmistutko koskaan, jos jollakin lähimmäiselläsi käy hyvä tuuri tai hän menestyy sinua paremmin?

Lue

Joonan kirja, luvut 1-4

Rukous

Rakas Jeesus, kiitos siitä, että olet sovittanut koko maailman synnit. Siunaa lähetystyötä ja lähetystyöntekijöitä. Anna rohkeutta kertoa evankeliumia lähipiirillemme. Auta meitä löytämään oma paikkamme ja tehtävämme sinun suuressa suunnitelmassasi. Aamen.

Jeesus ja Joona

Jeesus viittaa itseään Joonaan. Kuten Joona oli meripedon vatsassa kolme päivää, Jeesuskin oli haudassa kolme päivää. Molemmat palasivat elämään, Jeesus kuoleman voittajana ja ylösnousseena Herrana, Joona kalan oksentamana. Joona on ennakkokuva Jeesuksen ylösnousemuksesta ja Joona on myös ainoa johon Jeesus vertaa itseään.

Lainaus Lutherilta

”Profeetta Joonan historia on niin uskomaton ja tuntuu hullunkurisemmalta ja mahdottomammalta kuin mitkään runoilijan kaskut, että jos se ei olisi Raamatussa, minä nauraisin sille kuin valheelle.” (Martti Luther)