Pääsiäinen joka päivä


Ristin ja ylösnousemuksen pääsiäinen siis se, mitä ­Jeesus teki kuollessaan puolestamme pitkäperjantaina ja noustessaan kuolleista pääsiäissunnuntaina on ajankohtaista joka viikko, joka päivä ja joka ­hetki. ­Jokaisena sunnuntaina seurakunta kokoontuu ­juhlimaan tyhjän haudan ja kuoleman kukistumisen ihmettä.

Paavali julisti ristiinnaulittua

Paavali kertoo ensimmäisessä kirjeessään korinttilaisille, miten hän valmisteli saarnaansa, kun oli menossa Korinttiin ensimmäistä kertaa. Mikä olisi kaikkein keskeisintä, kun hän ensimmäistä kertaa julistaisi hyvää sanomaa Jeesuksesta suuren satamakaupungin asukkaille?

Vaikka kirkkokäsikirjan mukainen saarnateksti sille päivälle ei varmaankaan ollut minkään evankeliumin kuvaus Jeesuksen ristiinnaulitsemisesta, Paavali päätti silti saarnata näin: ’’Kun tulin luoksenne, veljet, en julistanut Jumalan salaisuutta teille suurenmoisen puhetaidon tai viisauden keinoin. En halunnut tietää teidän luonanne muusta kuin Jeesuksesta Kristuksesta, en muusta kuin ristiinnaulitusta Kristuksesta.’’ (1. Kor. 2:12.)

Vastaavasti Paavali kuvaa kirjeessään galatalaisille, miten nämä Vähän-Aasian, nykyisen Turkin ­alueen kristityt olivat aikoinaan tulleet kristityiksi Paavalin saarnan välityksellä: ’’Asetettiinhan teidän silmienne eteen aivan avoimesti Jeesus Kristus ristiinnaulittuna!’’ (Gal. 3:1.)

Pitkäperjantain sankari

Paavali julisti ristiinnaulittua Kristusta, pitkäperjantain suurta sankaria, koska hän ymmärsi, että Jeesuksen ristissä on Jumalan voima. Jeesuksen ristissä on syntien anteeksiantamus, jota tarvitsemme joka päivä.

Jeesuksen ristissä on myös Jumalan rakkaus. Jumalan ­rakkaus ei ole mitä tahansa myötätuntoista suhtautumista meihin heikkoihin ihmisparkoihin. Se on ristinmuotoista, veristä ja itsensä uhraavaa rakkautta, joka on valmis kärsimään ja kuolemaan sen puolesta, jota rakastaa.

Tässä Jumalan rakkaudessa saamme elää elämämme jokaisen hetken, ja siinä saamme myös kerran kuolla.

Pääsiäisen ilosanoma

Ilman pääsiäisaamun ihmettä ei olisi mitään kristinuskoa. Jos kaikki olisi päättynyt ristille, me suomalaiset palvoisimme ehkä yhä edelleen Ukko Ylijumalaa ja pelkäisimme metsän ja veden henkiä.

Tai kuka tietää, millaisen uskonnon olisimme itsellemme kehittäneet täyttämään hengelliset tarpeemme. Mutta Jeesus nousi kuolleista, ja siksi me saamme nyt uskoa elävään, todelliseen Jumalaan!

Pääsiäissunnuntain tyhjä hauta on todisteena siitä, että Jeesuksen ristinkuolema riitti sovittamaan koko maailman synnit ja että pahan valta on nyt voitettu. Taivas on avattu jokaiselle.

Paavali kirjoittaa roomalaiskirjeessä (4: 25): ’’Jumala antoi Kristuksen kuolla meidän rikkomustemme tähden ja herätti hänet kuolleista meidän vanhurskauttamisemme tähden.’’

Pitkäperjantain ja ­pääsiäisaamun tapahtumat merkitsevät siis yhdessä sitä, että synnit on sovitettu, ne on annettu anteeksi ja meistä on tehty vanhurskaita, siis Jumalalle kelpaavia. Sitä me kokoonnumme juhlimaan joka sunnuntai yhteiseen jumalanpalvelukseen, ja sitä saamme juhlia yksin ja yhdessä toisten kristittyjen kanssa joka päivä.

Poweria pääsiäisestä

Pääsiäisaamun ylösnousemus mer­kitsee myös Jumalan voiman tulemista kaikkien nähtäväksi, ja Paavali opettaa saman voiman vaikuttavan nyt niissä, jotka uskovat Jeesukseen. Hän kirjoittaa efesolaisille (1:20-21): ’’…ja miten mittaamaton on hänen voimansa, joka vaikuttaa meis­sä uskovissa. Se on sama väkevä voima, jota hän osoitti herättäessään Kristuksen kuolleista ja asettaessaan hänet istumaan oikealle puolelleen taivaassa ylemmäksi kaikkia valtoja, voimia ja mahteja, ylemmäksi kaikkia herruuksia, jotka mainitaan tässä ja tulevassakin maailmassa.’’

Pääsiäisen voima antaa meille rohkeuden elää kristittyinä sekä kohdata haasteet ja kaikenlainen vastustus, mitä uskovina joudumme kokemaan. Saat muistaa, että Jumalan voima on kaikkea luotua suurempi, ja Jeesuksen omana tuo voima vaikuttaa sinussa, onhan sinulla hänen Henkensä.

Kaste kohtaa pääsiäisen

Paavali opettaa roomalaisille, miten jokainen kristillisellä kasteella kastettu on liitetty Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen.

’’Tiedättehän, että meidät kaikki Kristukseen Jeesukseen kastetut on kastettu hänen kuolemaansa. Näin meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan, jotta mekin alkaisimme elää uutta elämää, niin kuin Kristus Isän kirkkauden voimalla herätettiin kuolleista.’’ (Room. 6:3-4.)

Kaste on siis pääsiäisen tapahtumien ja niiden aikaansaaman pelastuksen tulemista yhden ihmisen henkilökohtaiseksi lahjaksi. Kaste ei ole kuitenkaan vain eräs ainutkertainen tapaus, joka vähitellen jää taakse ja unohtuu, vaan se on uuden elämän alkupiste ja myös voimanlähde.

Uskonpuhdistaja Luther opettaa kasteen merkityksestä Vähässä katekismuksessa: ’’(Kaste) merkitsee, että meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja surmattava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen, ja sen tilalle pitää joka päivä tulla esiin ja nousta ylös uusi ihminen, joka iankaikkisesti elää Jumalalle vanhurskaana ja puhtaana.’’

Kastetta on siis tarkoitus elää todeksi joka päivä. Kun elän todeksi kastettani, elän todeksi Jeesuksen kuolemaa ja ylösnousemusta, johon minut on kastettu.

Käytännössä se merkitsee ensinnäkin syntien tunnustamista ja anteeksipyytämistä sekä sen muistamista, että syntini olivat Jeesuksen kannettavana ristillä.

Toiseksi se merkitsee Jeesuksen ylösnousemisen muistamista ja sen uskomista, että hänen ylösnousemuksensa todistaa syntieni olevan anteeksiannetut.

Kolmanneksi se merkitsee vielä sen pyytämistä, että Jeesuksen ylösnousemuksen voima voisi vaikuttaa minussa ja auttaa minua elämään Jumalan tahdon mukaista elämää.

Teksti: Ville Auvinen, pastori

Kuva: SXC / Robert Aichinger

Artikkeli on julkaistu 4/2010 Nuotta -lehdessä.