Uskonnollisuuden suosio on kasvussa


Suomalaisten suhtautuminen kristinuskoon on muuttunut paljon viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Uskonnollisuus ei ole kuitenkaan vähenemässä, kuten usein kuvitellaan.

Teksti Henrik Mäki
Kuva StockSnap/ pixabay.com

Sain haastateltavaksi teologian tohtorin Vesa Ollilaisen, joka toimii myös teologialinjan vastaavana Kansanlähetysopistolla. Hän jakoi näkemyksiään siitä, miten uskonnollisuus on Suomessa muuttunut ja muuttumassa.

– Kristinusko tulee heikentymään, kirkosta erotaan yhä useammin. Nykynuoret elävät jälkikristillisessä ajassa, eli kristinuskosta tiedetään entistä vähemmän. Uskonnollisuus tuskin tulee kuitenkaan vähenemään. Tyhjä tila täytetään jollakin muulla. Kuten joku viisas teologi on joskus sanonut: ”Kun lakataan uskomasta Jumalaan, aletaan uskoa mihin vain”.

Ollilainen myös perustelee näkemyksensä taitavasti huomioimalla kulttuurisia muutosvoimia. Vaarallista on myös se, millaiseksi Jumala nykyään ajatellaan.

Vaarallista on myös se, millaiseksi Jumala nykyään ajatellaan.

– Maahanmuuton myötä sekularisaatio, eli käsitys siitä, että usko on henkilökohtainen asia, josta ei keskustella, tulee muuttumaan. Kristinuskon klassiset näkemykset ja Raamattu ovat saaneet tilalleen sellaisen Jumalan kuin jokainen haluaa itselleen luoda.

Mieleeni keskustelusta nousee toisen Mooseksen kirjan kertomus, jossa Israelin kansa valmistaa Aaronin johdolla epäjumalan, kultaisen sonnin. Kultaista sonnia ei enää palvota, mutta vastaavasti oman jumalkuvan valamista pidetään jokaisen oikeutena.

Nuorilla moraalia aiempaa enemmän

– Nuoret ovat entistä konservatiivisempia. Seksikumppaneita on aiempaa vähemmän ja alkoholin sekä tupakan kulutus vähentyneet. Se, miten tämä vaikuttaa uskonnollisuuteen on taas ihan toinen asia. Moralistihan jokainen voi olla.
Ollilainen näkee, että peliä ei ole kuitenkaan menetetty. Jokainen voi vaikuttaa siihen, miten uskonnollisuus Suomessa kehittyy. Ei kannata olla tuulten vietävänä.

Moralistihan jokainen voi olla.

– Tärkeintä on tuntea oma usko. Investoi siihen, mene esimerkiksi raamattukouluun. Siellä opit perustan, ja kuten vanha sanonta kuuluu, “puu jolla on syvällä juuret, ei helposti tuulessa horju”.
Kristinusko on ainutlaatuinen uskonto monestakin syystä. Eräs niistä on se, että kristinusko on ainut uskonto, joka pitää pintansa.

– Kyse ei ole mielipiteistä. On ihan sama, että tykkääkö Jeesuksesta, keskeistä on se, nousiko Jeesus haudasta. Sen luotettavuus ja historiallisuus on ollut aina kristinuskon valttikortti muita uskontoja vastaan. Sitä voidaan avoimesti tarkastella ja se ei ole kiinni kenenkään mielipiteistä.

Uskonnollisuuden trendi

Monet muutokset yhteiskunnassa vaikuttavat siihen, miten kristinuskoon tai uskonnollisuuteen suhtaudutaan. Negatiivinen suhtautuminen vaikuttaa helposti kristittyyn, ellei tiedosta mistä erilaiset tunnereaktiot nousevat: miksi esimerkiksi ihminen saattaa tuntea häpeää Jeesuksen ylösnousemuksen kertomisesta, vaikka tietää sen olevan totta.

Kysymys on siitä mihin ihmiset uskovat, ja mitä sen kanssa teemme.

– Uskonnollinen retoriikka vie helposti mukanaan. Kristityistä puhutaan ahdasmielisinä ja mustavalkoisina, vaikka se ei ole totta. Lisäksi se, että kristinusko ei anna vaihtoehtoja, koetaan häpeälliseksi. Taivaaseen pääsee vain Jeesuksen armon kautta. Kritiikki kohdistuu kuitenkin kristittyihin, vaikka kaikki muutkin esittävät “absoluuttisia totuuksia”.
Kristityn ei kuitenkaan kannata alkaa elää uskovien kuplassa. Tuolloin kosketus muihin ihmisiin katoaa ja evankeliumin levittäminen on vaikeaa.

– Kun näkee, missä maailma menee, ymmärtää ajatuksenjuoksua ja uskaltaa käydä turvallisia keskusteluja. Kysymys on siitä mihin ihmiset uskovat, ja mitä me sen kanssa teemme.

Faktoja suomalaisesta uskosta:

-Alle puolet suomalaisista uskoo Jumalaan
-Noin 25% uskoo kristinuskon Jumalaan.
-Uskonnollisuuden määrän uskotaan olevan kasvussa.
-Uskonnollisuus pirstaloituu, mistä onkin merkkinä uudet uskonnolliset yhdyskunnat

Aiheeseen liittyvää: