Toimittajan kolumni: Mille kalliolle rakennan?


Tuomas ei uskonut Jeesuksen nousseen kuolleista ennen kuin näki naulanjäljet Jeesuksen käsissä ja laittoi kätensä hänen kylkeensä (Joh 20:25–29). Kuinka Raamatun ihmeisiin pitäisi suhtautua? Entä ihmeisiin tänä päivänä?

Teksti Henrik Mäki | Kuva Saara Ikonen

 

Netti on tulvillaan videoita, kun ihmeitä tapahtuu Jeesuksen nimessä mitä ihmeellisimmissä tilanteissa. Onko oma usko vaarassa, jos ei heti usko kaikkea, mitä tehdään Jeesuksen nimissä?

Raamattu varoittaa vääristä profeetoista. Matteuksen evankeliumissa esiintyy ennustus tulevista ajoista, joissa Jeesuksen nimessä tehdään ihmeitä, mutta Jeesus sanoo ihmeiden tekijöille: ”Menkää pois minun luotani, vääryydentekijät” (Matt. 7:22-23). On siis selvää, että kaikki ihmeet eivät tapahdu Herran kautta, vaikka ihmeiden tekijät sanoisivat tekevänsä ihmeitä Herran nimissä – valitutkin yritetään johtaa harhaan, jos mahdollista (Matt. 24:24).

460x60v1

Jos Jumala loi maailmankaikkeuden, eikö hän voisi muuttaa vettä viiniksi?

Missä menee epäuskon ja terveen skeptisyyden raja? Voit pohtia, vaaditko sinä Tuomaan tavoin Jeesukselta ihmeitä elämääsi, jotta uskoisit, vai riittääkö sinulle Joonan merkki, jonka Jeesus lupaa ainoaksi merkiksi (Matt. 12:39). Uskotko siis, että ihmeet Raamatussa ovat tosia – ennen kaikkea uskotko Jeesuksen nousseen haudasta? Jos et, rukoile ja pyydä uskoa. Mikäli Jumala loi maailmankaikkeuden, kuinka hän ei kykenisi muuttamaan vettä viiniksi tai ruokkimaan omaa kansaansa luomillaan kaloilla ja leivillä?

Tapahtuuko ihmeitä sitten tänään? Varmaankin tapahtuu, mutta tärkeämpää on, tapahtuivatko ihmeet 2000 vuotta sitten. Jeesus ei vaadi meitä tunnistamaan oikeita ihmeitä vääristä. Hän kehottaa meitä olemaan varovaisia ihmeiden kanssa, luottaen armoon ja kasteeseen (1.Piet 3:21 ja Room. 10:9). Raamatun sanasta ei saa poiketa, vaikka joskus ihmeet kiehtoisivat mieltä enemmän kuin Sana.

 

Henrik Mäki

460x60v1