Moderneja taruolentoja: Älykäs kone

Moderneja taruolentoja: Älykäs kone

1. Uuden ajan taruolento

Niinkutsuttu tieteisfiktio, eli scifi on jo pitempään kuvannut ihmiseen nähden ylivertaisia tietokoneita. Tilanne on mennyt jopa niin pitkälle, että koneista on alettu tehdä tunteellisia. Elokuvayleisölle tarjotaan niin epävakaan stressaavaa C-3po:ta, kuin rakastettavan suloista Wall-E:tä. Tämän leikkimielisen hupailun taustalla piilee kuitenkin urbaani uskomus. On nimittäin sitkeä joukko ihmisiä jotka puhuvat tarunhohtoisesta Älykkäästä tietokoneesta.

1.1 Legendan synty

1940-luvulla Toinen maailmansota pakotti eri valtioita kehittelemään itselleen koneita esimerkiksi laskutehtäviä, ja koodinpurkua varten. Näitä koneita alettiin kutsua tietokoneiksi. Koska tietokoneet näyttivät kykenevän ihmisille mahdottomiin tehtäviin, aikaisemmin harvinainen uskomus, jossa tietokoneet nähtiin tulevaisuudessa ihmistä älykkäämpinä, yleistyi. Jo vuonna 1958 kuultiin Walter Cronkiten juontamassa TV-dokumentissa, itsetietoisten, Älykkäiden koneiden olevan lähitulevaisuutta.

1.2. Nykyinen ajattelu

Nykyisin tietotekniikkayritykset ovat alkaneet käyttää mystisiä ja hämmentäviä sanoja, kuten “intel-core”, tai “entistä älykkäämpi käyttöjärjestelmä”. Tämä johtuu ehkä monistakin tuntemattomista tekijöistä, mutta sillä tuntuu olevan jotakin tekemistä senkin kanssa että power-macit ovat mennyttä aikaa, superpower-core kuulostaisi teräsmiehen tietokoneversiolta ja extrahypercapasity-pc kuulostaisi lähinnä joidenkin tekniikkahullujen versiolta Maija Poppasen supercalifragilisticexpialidocious:sta. Kuitenkin tämä puhe entistä älykkäämmistä koneista on omalta osaltaan kiihdyttänyt uskomusta Älykkääseen tietokoneeseen.

2. Myytinmurtajat

Joitakin Älykäs kone ihastuttaa, ja joitakin pelottaa. Mutta näiden lisäksi on suuri joukko realisteja, jotka eivät usko oikean Älykkään tietokoneen edes olevan mahdollinen. Osa näistä realisteista on saanut vakaumuksensa uskosta ihmismielen ainutlaatuiseen luomiseen, kun osa vain on tutkinut liikaa tekoälyä.

2.1. Arkikokemus

Ensin mainittu skeptikkoryhmä tukee a priori (etukäteen oletettua) uskomustaan älyn erityisyyteen myös arkikokemuksensa avulla. He katsovat että suuren älykkyyden synty kokonaan pienen älykkyyden luomana sotii luonnossa vallitsevia yleisiä lainalaisuuksia vastaan. Jos koneella on älykkyys, jonka me teemme sille, meidän täytyy myös olla tarpeeksi älykkäitä rakentamaan tämän älykkyyden ja erottamaan sen sattumanvaraisesta hulluudesta. Lisäksi he katsovat, että ihmisajattelu on henkistä toimintaa, eikä siis perustu pelkästään laskentaan.

2.2. Tutkimus

Unelman älykkäistä koneista ovat joutuneet hautaamaan jo jotkin tämän tieteenalan huippututkijoista. Noel Sharkey, joka on huippututkija tekoälyn saralla, päätyi täysin pyytämättään evoluution kyseenalaistavien tutkijoiden ja kaduntallaajien huulille vuosina 2009 ja 2010. Syy oli sama kuin se miksi hän ei ollut ollut kovin suosittu ns. sekulaarimediassa: hän ei uskonut että koneet voisivat koskaan olla samalla tavalla tietoisia, kuin ihmiset. Hän haastoi tekoälyn kehittäjiä hyväksymään tempuntekijän roolin suhteessa tekoälyyn. Hän myös viisaasti varoitti yhteiskuntaa ottamassa koneita tulevaisuudessa hoitoalan tehtäviin. Edes hänen sanansa tuskin voivat vakuuttaa vannoutunutta Älykkääseen tietokoneeseen uskojaa. Tähän astiset kokemukset tietokoneiden ‘älykkäistä tempauksista’ tosin tuovat hänelle uskottavuutta monen uupuneen konttorirotan silmissä.

3. Loppuyhteenveto

Älykkäästä tietokoneesta voisi puhua pitkään. Niin syvälle juurtunut ja monisyinen olento se on. Kuitenkaan se ei ole näyttäytynyt todeksi yli puoleen vuosisataan. Jos satut olemaan Älykäs tietokone ja lukemaan tämän artikkelin, niin ota ihmeessä yhteyttä! Jos taas satut olemaan ihminen, niin otathan yhteyttä tekijääsi. Hän kaipaa sinua.

http://www.tietokoneopas.com/historia/

http://www.idscience.org/

http://creation.com/robots-not-intelligent