Liikenne väärällä kaistalla, pistorasioissa kolme reikää ja lattioilla kokolattiamatot. Unelmani saada asua Iso-Britanniassa kävi toteen, kun muutin elokuussa Skotlannin sydämeen, Edinburghiin.
Teksti Ada Ylönen
Kuva Ada Ylönen
Ehdin olla perillä kaksi päivää ilman seurakuntaa. Kolmantena päivänä marssin kansainvälisen seurakunnan ovista sisään, ja minut otettiin helpotuksekseni avosylin vastaan. On ollut valtavan iso asia saada kokea, kuinka Kristuksen kirkko on todella maailmanlaajuinen. Minulle on koti siellä, missä uskotaan Raamattuun ja ventovieraat ihmiset ovatkin minulle rakkaita siskoja ja veljiä!
Olen oppinut täällä kirkossa käydessä uusia asioita. Seurakuntani pappi saarnasi eräänä sunnuntaina Matteuksen evankeliumin tutusta kohdasta: ”Älkää huolehtiko hengestänne, siitä mitä söisitte tai joisitte — Katsokaa taivaan lintuja, eivät ne kylvä, eivät ne leikkaa eivätkä kokoa varastoon.” ”Worry is sin”, pappi totesi saarnassaan yksiselitteisesti – ja tajusin koko raamatunkohdan ensimmäisen kerran kunnolla. Ei Jeesus sano meille: ”olisi ihan kiva jos ette murehtisi” tai ”kyllä aikuisten kuuluu välillä huolehtia”. Jeesus kieltää meitä stressaamasta. Huolehtiminen on synti.
Stressaamalla kiellämme sen, että Jumalalla on valta kaikkiin asioihin. Hän tietää mitä tarvitsemme. Jeesus antaa meille onneksi myös lääkkeen huolehtimiseen. ”Katsokaa taivaan lintuja.” Pysähdy, älä kiirehdi. Katso kukkia, lintuja – kaikkea kaunista, mitä Jumala ympärillesi antaa – ja nauti siitä. Vaikka kaukana kotoa oleminen on joskus vaikeaa, olen kiitollinen siitä, että saan olla täällä ihmettelemässä maailman kauneutta.
Kirjoittaja on ylioppilas, joka pitää välivuotta suomalais-brittiläisen perheen au pairina Edinburghissa.