Haasteenani oli kehitellä itsetehtyjä joululahjoja. Tekemällä lahjat itse saattaa säästää paljon, ja sehän sopii opiskelijabudjettiin erittäin hyvin.
Teksti Tiinamariia Heimari Kuva Tiinamariia Heimari & Eero Heimari
Olin todella innoissani haasteesta, koska olen viime aikoina innostunut käsitöistä. Aloitin neulomalla kaulahuivin miehelleni. Hänen toiveenaan oli oikein pitkä, leveä ja lämmin huivi.
Tämä lahja on todella yksinkertainen tehdä, ja se sopii erinomaisesti myös aloittelijoille. Siinä ei tarvitse kuin neuloa oikeaa koko ajan niin pitkään kuin haluaa. Tähän lahjaan saa helposti uppoamaan kaikki omat (ja anopinkin) jämälangat. Jos puikot ja jämälankoja löytyy omasta tai vaikkapa äidin kaapista, tämä lahja ei maksa mitään!
Minun tavoitteenani oli, että huivin pystyy kietomaan ainakin yli kaksi kertaa kaulan ympärille. Siitä olisi ehkä voinut tehdä vähän kapeamman, mutta saapahan mies mitä halusi. Tämä kaulassa ei varmasti tule kylmä kovillakaan pakkasilla!
Tärkeintä on, että lahja on tehty kaikella rakkaudella.
Pehmolelu vauvalle
Siskoni odottaa toista lastaan, ja minusta tulee lapsen kummi. Vaikka laskettu aika on vasta tammikuussa, halusin tehdä jotain jo vauvallekin. Joku aika sitten oli juttua keskos lonkeroista. Ne ovat virkattuja mustekaloja, joiden lonkeroihin vauvat voivat tarttua.Niiden uskotaan tuovan turvaa lapselle. Ajattelin, että tällainen ”turvalelu” olisi erittäin mainio lahja myös siskoni pikkuiselle, vaikkei hän toivottavasti keskosena synnykään. Tämä on mielestäni hauska lelu isommallekin vauvalle tai lapselle, jos sellainen lähipiiristä löytyy.
Mustekala oli suhteellisen helppo tehdä, vaikken kauheasti ole virkkaamista harrastanut. Katsoin netistä ohjekuvaa, mutta muuten tein pehmon omasta päästäni. Ohjeita löytyy kyllä helposti googlettamalla ”turva lonkero”. Mustekala valmistui nopeasti, sain sen tehtyä parissa illassa.
Kun olin tehnyt pään melkein valmiiksi, aloin miettiä, mitä keksisin lelun täytteeksi. Koska oli jo myöhä, en voinut lähteä kauppaan. Kaivaessani kaappeja löysin vanhan neuleen, jonka olin aikonut viedä kierrätykseen. Saksin siitä pieniä palasia, joilla täytin mustekalan. Kierrätystähän se tämäkin on! Toinen edullinen idea on käydä hakemassa kierrätyskeskuksesta vanha pehmolelu tai koristetyyny, ja käyttää sen täytettä. Tällöin se kannattaa kuitenkin ensin pestä.
Vinkki: Laita kutoessasi elokuva tai lempisarjasi pyörimään!
Vähän erilainen pipo
Isoveljeni taas toivoi ritarin kypärän mallista pipoa, joten päätin yrittää virkata hänelle sellaisen. Tämä projekti oli ainoa, johon minulla meinasi mennä hermot tämän haasteen aikana.
Ostin ohjeeseen verrattuna liian isoa lankaa, koska halusin siitä mahdollisimman lämpimän. En kuitenkaan tajunnut soveltaa ohjetta sen mukaan, joten jouduin useamman kerran purkamaan ja tekemään uudestaan. Myös englanninkielinen ohje tuotti välillä pieniä vaikeuksia (ohjeita löytyy googlettamalla knight crochet helmet).
Yhdessä vaiheessa ärsyynnyin työhön niin, että laitoin sen sivuun moneksi päiväksi. Lopulta kuitenkin päätin vielä yrittää, ja sain kuin sainkin pipon valmiiksi. Loppujen lopuksi olen ihan tyytyväinen lopputulokseen. Toivottavasti myös veljeni pitää siitä.
Mustekalastani ei tullut yhtä söpö kuin mallikuvasta, mutta olen silti ihan tyytyväinen siihen. Pää oli mallikuvassa täydellinen ympyrä, millainen minun soikiomustekalani ei kyllä ole, mutta ei se ole niin vakavaa! Tärkeintä on, että se on tehty kaikella rakkaudella.
Boksi:
Tiinamariia Heimari, Nuotan toimitussihteeri
Ikä – 22
Asuinpaikka- Jyväskylä
Lempiraamatunkohta – Ps. 23
Uskova esikuva – Paavali