Tasan 20 vuotta sitten olin juuri aloittanut ekalla luokalla. Mä olin lapsena niin nörtti, että osasin lukea jo ennen koulun aloittamista. Silti muistelen koulunkäyntiin liittyneen paljon opettelua. Oli matikkaa, laulua, tavaamista, ompelua ja toisten lasten kanssa leikkimistä. Paljon mukavia juttuja, mutta tuntui tympeältä, että piti opetella asioita.
Kymmenen vuotta sitten olin lukiossa. Syksyllä piti tehdä isoja päätöksiä kurssivalinnoissa – sellaisia, joiden ajattelin olevan ratkaisevan tärkeitä tulevaisuuteni kannalta. Tuntui aika tylsältä palata kouluun. Kesällä ei ollut ihmeemmin rajoittavia velvollisuuksia.
”Syksy tuo tullessaan paljon opeteltavaa ja velvollisuuksia.”
Tänä syksynä en ole koulussa. Kuitenkin syksy tuo tullessaan paljon opeteltavaa ja velvollisuuksia. On uusi työ ja muita uusia tehtäviä. Kesälomalla oli leppoisaa. Nyt täytyy tsempata, hoitaa kutsumukset hyvin, täytyy suorittaa.
Onko sinulla syksyn tullen suorituspaineita? Niitä voi tulla koulunkäyntiin liittyen, ihmissuhteissa, harrastuksissa tai vaikka seurakunnassa käymisestä. Tästä lehdestä voit lukea juttuja, joista voit saada näkökulmia itsellesi, jos koulu ja syksy tuntuu suorituskeskeiseltä.
”Jos kuitenkin tuntuu suorituskeskeiseltä, pyydän sinua pitämään mielessäsi, että Jumala ei vaadi suorittamista.”
Toivon, että kymmenen vuotta tästä eteenpäin minun ja sinun syksysi ei tuntuisi niin paineistavalta ja suorituskeskeiseltä. On hyvä, jos sinun syksysi ei nyt juuri siltä tunnu. Jos kuitenkin tuntuu, pyydän sinua pitämään mielessäsi, että Jumala ei vaadi suorittamista. Ja toisaalta: jokainen tehtävä, jota tänä syksynä hoidat, on Jumalan sinulle uskoma tehtävä – armollisen, rakastavan, sinut ehdoitta hyväksyvän Jumalan antama tehtävä.
Siunausta ja tsemppiä tähän syksyyn!
Antero Toikka