Sosiaalinen media koukuttaa ja vie meiltä paljon aikaa. Voisiko vastaus olla paasto ja totaalinen lopettaminen, vai olisiko mahdollista löytää kohtuuden kultainen keskitie?
Teksti Susanna Hulkko | Kuva Pixabay/rawpixel
”Pitäisi paastota somesta!”
Onko korviisi sattumoisin kantautunut tällaisia kommentteja paastonajan alussa tai sen aikana? Sosiaalisen median käytön vähentäminen tuntuu olevan monien ajatuksissa asia, johon kannattaisi pyrkiä. Nuotta haastatteli aiheesta sometohtori Suvi Uskia.
– Lähtökohtaisesti sosiaalisessa mediassa voi olla vaikka minkälaisia haittoja. Sosiaaliseen mediaan saattaa jäädä riippuvaiseksi sillä tavalla, että ei enää pysty hyvillä mielin vähentämään sen käyttöä.
“Sosiaalinen media on tehty meille miellyttäväksi.”
– Toisaalta siellä voi olla sisältöjä, jotka eivät ole hyväksi sinulle. Haittaa voi olla myös se, että vertaat itseäsi muihin. Ja siitä koituu mielipahaa, ettet kykene elämään niin hienoa elämää kuin muut antavat ymmärtää elävänsä.
Miksi sosiaalinen media sitten on niin kiehtova ja koukuttava?
– Sosiaalinen media on tehty meille miellyttäväksi. Se palkitsee meidän osallistumisestamme, ja mitä aktiivisemmin siellä on, sitä voimakkaammin sinne imeytyy mukaan.
– Yleisesti emme ehkä ole tottuneet puhumaan siitä, miten tärkeitä sosiaaliset suhteet ovat. Ne määrittävät sitä, kuka ihminen on ja mitä ihminen tekee. Sosiaalinen media on tärkeä, koska siellä voi ylläpitää ihmissuhteita ja saada myös hyväksyntää muilta esimerkiksi tykkäysten muodossa.
Paasto ei ole paras vaihtoehto
Sosiaalinen media ei korvaa kokonaan sosiaalista kanssakäymistä. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa kanssakäynti on paljon sitä, että asioita ja ajatuksia vaihdetaan. Normaaliin sosiaalisuuteen kuuluu myös pelkkä toisen kanssa oleminen.
“Hyväksymme, että kahdenkeskeiset juttelut voivat keskeytyä puhelimen piippaukseen.”
Sometohtori Suvi Uski ei pidä somesta paastoamista parhaimpana vaihtoehtona. Parempi olisi oppia tiedostamaan omaa sosiaalisen median käyttöä ja mahdollista riippuvuutta siihen. Tärkeää olisi tehdä itselle selvät rajat, milloin ja millä tavalla sosiaalista mediaa käyttää. Somea olisi hyvä oppia käyttämään kohtuullisesti.
– Tällä hetkellä emme oikein osaa rajata sosiaalisen median käyttöä. Kuitenkin itseään kuulostelemalla voi nopeasti oppia, mikä itselle on hyväksi ja miten paljon somea voi käyttää. Kukaan muu ei voi tehdä sinulle sopivia rajoja.
Uski kuvailee sosiaalisen median riippuvuutta kansantaudiksi. Hyväksymme, että puhelinta voi käyttää missä vaan ja että kahdenkeskeiset juttelut voivat keskeytyä puhelimen piippaukseen. Tilanne on mennyt ehkä liian pitkälle, mutta saamme sen kyllä hallintaan, kun opimme, että tämä ei ole meille hyväksi.
Kohti parempaa somen käyttöä
Konkreettisia sääntöjä voi luoda omaan arkeen somen käytön vähentämiseksi.
– Voi esimerkiksi päättää, että ei ota puhelinta ruokapöytään tai vessaan mukaan.
“Usein somen vilkuilu tuo meille pettymyksen.”
Pikkujuttujen kautta alkaa tiedostaa, milloin aina vajoaa puhelimen selailuun.
– Tutkimuksissa, kun ihmiseltä kysytään, montako kertaa hän on käynyt päivän aikana Facebookissa, ihminen voi vastata, että noin 33 kertaa. Kuitenkin lokitietoja tarkastaessa käy ilmi, että oikeasti hän on käynyt 333 kertaa.
Tärkeää on siis alkaa tiedostaa omaa somen käyttöä. On hyvä myös tajuta, että usein somen vilkuilu tuo meille pettymyksen. Useinkaan sinne ei ole tullut mitään erikoista, joten saamme useita pettymyksen kokemuksia päivässä. Jos somessa käy vain kolme kertaa päivässä, pettymyksiä tai onnistumisia tulee vain kolme.
Somen käyttö on vaikuttanut myös ihmisten kärsivällisyyden lyhenemiseen. Kristillisessä kontekstissa kärsivällisyys on tärkeä hyve, jota tulisi vaalia, ja siinä nykyinen somekulttuuri on tehnyt meille hallaa.
– On kuitenkin ihan ok myös käyttää somea. Sillä voi esimerkiksi palkita itsensä ja sieltä voi käydä katsomassa, mitä muut tekevät ja mitä maailmalla tapahtuu.
Sometohtori Suvi Uskia voi seurata Facebookissa. Siellä hän julkaisee sometutkimuksia ja kirjoittaa ajankohtaisia juttuja someen liittyen.