Kulissit on pidettävä korkeina ja kauniina. Miksi joistakin asioista puhumista vältellään, vaikka se olisi monelle eduksi? Puhuminen puhdistaa sielua ja mieltä.
Teksti Teresa Jesche | Kuva Ivan Kruk/123rf.com
1. Yksinäisyys
Jokainen meistä on joskus yksinäinen. Yksinäisyys on nykyään niin tavallista, että BBC julkaisi hiljattain dokumentin Yksinäisyyden aikakausi, jossa kuvataan eri ikäisten englantilaisten kokemuksia yksinäisyydestä. Monet häpeävät eristäytynyttä elämäänsä, sillä yksinäisyys aiheuttaa riittämättömyyden ja tarpeettomuuden tuntemuksia — vieläpä kun sosiaalinen media antaa samanaikaisesti ymmärtää, että kaikilla muilla on enemmän ystäviä kuin sinulla. Yksinäisyydestä puhuminen ja ihmisten seuraan hakeutuminen on vaikea mutta tärkeä askel parempaan.
2. Koulukiusaaminen
Koulu- ja työpaikkakiusaaminen on Suomessa vakava yhteiskunnallinen ongelma. Kiusatuksi tuleminen aiheuttaa ihmiselle usein pitkään jatkuvia fyysisiä tai psyykkisiä kärsimyksiä. Erityisesti valheellinen tunne siitä, että kiusatussa itsessään on jotain vikana, voi seurata vuosia. Kiusaaminen ei kuitenkaan ole kiusatun syytä, vaan se on kiusaajan väärää vallankäyttöä. Kiusaamisesta saa ja täytyy puhua opettajille tai kotona vanhemmille, jotta siihen voidaan puuttua.
3. Kodin ongelmat
Perheen ongelmat jäävät liian usein neljän seinän sisälle ja aiheuttavat lapselle vakavia seurauksia myöhemmin elämässä. Vanhempien alkoholismi, kotiväkivalta tai köyhyys tuottavat lapselle häpeää, minkä vuoksi ongelmia yritetään peitellä kaikin mahdollisin keinoin. Kodin pienet ja suuret jännitteet saadaan kuitenkin parhaiten purettua nostamalla kissa pöydälle. Lapset voivat ottaa asian puheeksi hyvän ystävän, seurakunnan työntekijän tai koulun henkilökunnan kanssa. Puhuminen puhdistaa ja parantaa haavat.
”Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.”
4. Fyysiset ja psyykkiset sairaudet
Sairaus aiheuttaa sairaassa joskus tarpeetonta häpeää. Erityisesti mielenterveyden ongelmat ovat yleisyydestään huolimatta edelleen tabu. Vaikka masennus luokitellaan suomalaisten kansansairaudeksi, harva myöntää läheisilleen sairastavansa sitä. Sairas ei kuitenkaan voi vaikuttaa siihen, sairastuuko vai ei. Ihmisen mielenterveydelle tärkeintä on pystyä puhumaan vaikeistakin asioista kanssaihmisilleen. Mielenterveyspotilasta auttaa suunnattomasti se, että hänen tilanteensa ymmärretään ja hän vapautuu mielisairauden stigmasta.
5. Riippuvuudet
Yhä useampi nuori kamppailee yksin esimerkiksi päihde-, porno- tai peliriippuvuuden kanssa. Ensimmäinen ja tärkeä vaihe riippuvuudesta eroon pääsemisessä on ongelman tunnistaminen ja puheeksi ottaminen. Joskus ihminen ei itse hae apua, jolloin ympärillä olevat läheiset ovat tärkeässä asemassa riippuvaista auttamassa. Riippuvuudesta puhuminen rehellisesti ja avun hakeminen ovat tie parannukseen. Jeesuksen sanoin: ”Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.” (Joh.8:32)
6. Ajatukset ja tunteet
Ihminen voi jaaritella tuntikaupalla niitä näitä, mutta jättää silti usein syvimmät ajatuksensa ja tunteensa kertomatta. Joskus huono itsetunto ja oma arvottomuuden tunne hiljentävät ihmisen, kun hän ajattelee, että tunteiden ilmaiseminen osoittaa heikkoutta. Kirjassaan Tunne itsesi Gunnar Elstad varoittaa tunteiden tukahduttamisesta: ”Jos yritän kieltää tuskan, surun, vihan ja pelon, valehtelen ja hankin itselleni lisäksi psyykkisiä ongelmia.” Tunteiden hyväksyminen ja niistä puhuminen läheisten kanssa osoittavat vahvuutta ja tunneälykkyyttä.
7. Usko
Kristitylle ehkä vaikein asia on omasta uskosta kertominen eksyneille. Nykyajan sekulaarissa kulttuurissa uskonto mielletään hyvin henkilökohtaiseksi asiaksi, ja kristillisestä uskosta julkisesti kertominen, tai varsinkaan muiden ”käännyttäminen”, ei ole hyväksyttävää. Raamattu kuitenkin kehottaa meitä selkeästi toimimaan valona maailmassa ja jakamaan ilosanomaa eteenpäin. Uskonvaelluksen ylä- ja alamäestä puhuminen muiden kristittyjen kanssa ja uskosta kertominen toisille voivat osoittautua sinulle ja lähipiirillesi suureksi siunaukseksi.
Lue lisää: Gunnar Elstad, Tunne itsesi — tunnista tunteesi, Lunde Forlag 2000
.