Riparille rahan ja naimaluvan perässä?


Oppiiko rippikoulussa oikeasti jotain hyödyllistä vai pitäisikö vain haaveilla tai pelailla puhelimella? Näihin kysymyksiin vastaa Tampereen Luther-Talon Pastori Lasse Räty.

Teksti Joakim Keuru | Kuva Ben White/Unsplash

 

Mikä on rippikoulun perimmäinen tarkoitus?

Rippikoulun perimmäinen tarkoitus liittyy vahvasti Jeesuksen antamaan käskyyn: kun kastetaan kolmiyhteisen Jumalan nimeen Hänen opetuslapsekseen, samalla sitoudutaan opettamaan kastettua. Rippikoulu on kaste-opetusta siitä, kuka Jumala on ja mitä hän on tehnyt sinun puolestasi. Edelleen yli neljä viidestä nuoresta osallistuu rippikouluun ja kokemus on tavallisesti myönteinen. Jotkut saattavat ajatella, että nykyään riparilainen lähtee leirille ainoastaan rahan tai naimaluvan takia. Se, minkä takia riparin käyminen kiinnostaa, liittyy selkeästi yhteisöllisyyteen ja perinteeseen.

Riparin käymisessä selkeästi kiinnostaa yhteisöllisyys ja sen pitkä perinne.

460x60v1

 

Kuinka pitkä historia rippikoululla on Suomessa?

Suomessa koulumuotoinen rippiopetus alkoi Turun hiippakunnassa 1730-luvulla. Ensimmäisen koulumuotoisen opetusjakson järjesti Ilmajoen kirkkoherra Gabriel Peldan. Vuonna 1735 tuore rovasti opetti pappilassaan rippinuoria viikon verran. Rippikoululla oli 1600–1800-luvuilla merkittävästi nykyistä suurempi merkitys yksilön oikeuksille yhteiskunnassa. Kirkon ja yhteiskunnan ollessa läheisesti yhteydessä toisiinsa rippikoulun käyminen ei tehnyt nuoresta vain hengellisessä mielessä täysivaltaista seurakunnan jäsentä, vaan konfirmaatio nähtiin eräänlaisena siirtymäriittinä aikuisuuteen.

 

Kuinka moni suomalainen käy edelleen riparin?

Riparinkäymisprosentti saattaa heitellä paikkakunnittain. Tuoreimman Sanansaattajan antaman tiedon mukaan viime vuonna rippikoulun kävi Suomessa 48 734 henkilöä ja valtakunnallinen ikäluokan tavoittavuus oli 84.3%. On totta, että riparin käyneitä on paljon vähemmän kuin aikaisemmin, mutta ei läheskään samassa mittakaavassa kuin kirkosta eroamisia on ollut.

Kaiken kaikkiaan rippikoulutyö on muuttunut vuosien varrella, mutta alkuperäinen merkitys on kuitenkin pysynyt samana

 

Kuinka paljon riparikonsepti on uudistunut viime vuosikymmenten aikana?

Rippikoulussa on vuosikymmenten varrella ollut paljon uudistuksia. 1960-70 -luvuilla alettiin ensimmäistä kertaa järjestää rippikouluja leirimuotoisena, jota ei sitä aikaisemmin ollut rippikoulutyössä. Myöhemmin rippileirin pituutta ollaan lyhennetty huomattavasti. Sisällöllisesti ja pituudeltaan eroja löytyy eri järjestöjen ja seurakuntien kesken. Kaiken kaikkiaan rippikoulutyö on muuttunut vuosien varrella, mutta alkuperäinen merkitys on kuitenkin pysynyt samana.

 

Minkälainen vuorovaikutus on toimivaa riparilaisen kanssa?

Suhde pyritään luomaan riparilaiseen jo ennen leiriä. Vuorovaikutus alkaa jo alkuvuodesta, kun lähetämme riparilaiselle rippileirikirjeen, ja siitä se suhde lähtee syvenemään pikkuhiljaa. Isosten rooli tulee jo ennen leiriä esille erityisesti, jos ennen leiriä on viikonloppujaksoja. Isosilla on suuri merkitys, sillä heillä on tuoreena muistissa oma rippileiri yhden tai useamman vuoden takaa. Oman kokemuksen myötä he voivat rohkaista riparilaisia. He ovat linkkejä vetäjien sekä riparilaisten välillä. Riparilaisille on myös ennen leiriä tapahtumia, tutustumista diakoniatyöhön ja seurakunnan toimintaan.

468x60v4