Potterneuroottinen Harry-häiriö


Tämä kirjoitus saattaa sisältää Harry Potter -aiheisia juonipaljastuksia. Ainakin sen, etteivät Potter-kirjasarja ja normaali järjenjuoksu mahdu samaan päähän.

Teksti Lassi Peltomaa | Kuva Lassi Peltomaa

 

Harry Potter oli kuuminta hottia vuonna 2001, eikä sen suosio ole vieläkään täysin hiipunut. Velhoista kertovaa fantasiakirjasarjaa kohtaan voi hyvästä syystä tuntea epäluuloa ainakin, jos ei oikein ymmärrä, mistä fantasiassa kirjallisuudenlajina on kyse. Potter-kirjojen maailma voi kuitenkin johtaa erittäin epämääräisiin seurauksiin, joilla ei ole mitään tekemistä noituuden kanssa.

468x60v2

Ensimmäiset merkit vakavasta Potter-yliannostuksesta näkyvät, kun potilas alkaa käyttää vessasta nimitystä ”salaisuuksien kammio”.

Ensimmäiset merkit vakavasta Potter-yliannostuksesta näkyvät, kun potilas alkaa käyttää vessasta nimitystä “salaisuuksien kammio”. Potter-kirjojen Salaisuuksien kammiossa asuu pahamaineinen “Luihuisen hirviö”, mutta vain äärimmäisen vakavassa tapauksessa potilas alkaa kuvitella jättiläiskäärmeitä jokaiseen vessaan. Myös “tarvehuone” – Potter-maailmassa huone, joka on olemassa vain, kun sitä tarvitaan ja joka on varustettu kaikella, mitä sitä etsivä tarvitsee – saattaa muodostua “WC:n” kiertoilmaisuksi.

Potter-kirjat sisältävät myös vaarallisen paljon ihmeotuksia. Tästä voi yliannostuksen yhteydessä seurata taipumus kutsua omaa pikku Sebastian-kaniaan puhpalluraksi. Tapa voi vaikuttaa harmittomalta, sillä puhpallurat ovat vain tyhmiä, pyöreitä pörröotuksia, jotka hymisevät tyytyväisyyttään eivätkä pistä lainkaan pahaksi, vaikka niitä potkittaisiin ja heiteltäisiin ympäri huonetta. Riskiä, että potilas alkaa uskoa, ettei hänen “puhpalluraansa” oikeasti haittaa, jos sitä potkitaan ja heitellään ympäri huonetta, ei olla riittävästi tutkittu. Huomioi, että Harry Potterin ystävä kertoo veljiensä käyttäneen puhpalluraa harjoituspallona urheilussa.

Muista, että Harry Potterin kanssa “maltti on valttia”.

Kirjasarjan pahis on nimeltään Voldemort. Monet hahmot kutsuvat isoa V:tä kuitenkin häneksi-joka-jääköön-nimeämättä, sillä Voldemort on tehnyt muutakin pahaa kuin ryöstänyt Hunajaherttua-herkkupuodin. Potter-yliannostusuhrin voikin tavata kutsumasta inhokkipoliitikkoaan “häneksi-joka-jääköön-nimeämättä”.

Tälläkin oireella on vakavampi muotonsa. Kerrotaan, että Pimeä Lordi eli Voldemort yritti murhata Harryn, kun Harry oli vasta vauva. Voldemortin langettama tappokirous kuitenkin kimposi häneen itseensä ja jätti Harryyn vain salamanmuotoisen arven, joka polttelee Harryn otsassa aina, kun Voldemort – arven aiheuttaja – on lähellä.

Eräs potilas, “Lassi” (nimi muutettu), kertookin:

“Havahduin tilaani hieman joulun jälkeen. Rakastan Fazerin Wienernougat-konvehteja, mutta ne aiheuttavat minulle usein finnejä. Kerran kuljin pahaa aavistamatta kohti Wienernougat-rasiaa, ja finni otsassani reagoi pistävällä kivulla. Potter-yliannostukseni oli mennyt niin pahaksi, että finnini käyttäytyi, kuin Harryn arpi kohdatessaan Wien… konvehdin-joka-jääköön-nimeämättä.”

Meidän jokaisen tulee miettiä, mitä voisimme tehdä Potter-yliannostusten määrän vähentämiseksi omassa maassamme. Muista, että “Harry Potterin kanssa maltti on valttia”, ja “jos luet, et aja”. Jos koet vaikeuksia erottaa kääpiöhamsteria kääpiöpuhpallurasta, suosittelen pikaista yhteydenottoa myrkytyskeskukseen.

Artikkelin on kirjoittanut kokemusasiantuntija.

 

 

468x60v2