“Sä luulet etten mä tiedä / mä tiedän kaiken ja enemmänkin / en mä sinua syytä, pelkät valheet ei enää vain riitä / kun on aika maskit luovuttaa” -No Man’s Band, “Maski”
Teksti: Toni Kokkonen
Asuin vuonna 2008 avoliitossa. Olimme tyttöystävän kanssa tavanneet seurakunnan nuortenilloissa ja päätös muuttaa yhteen tapahtui sen kummemmin ajattelematta, kun molemmat lähdimme opiskelemaan samalle paikkakunnalle. Jälkikäteen olen osannut arvostaa niiden kristittyjen rohkeutta, jotka rakkaudella kertoivat olevansa huolissaan meistä.
Terve parisuhde ei kestä pohjalla, jossa sitoudutaan vain puoliksi. Avoliito on ristiriitainen sana: toisaalta se halutaan nähdä liittona, mutta toisaalta pitää takaportti avoimena. Raamatussa ei ole avoliittoja tai vapaita suhteita: Jeesus sanoo, että kun mies ja nainen tulevat “yhdeksi lihaksi” (eli harrastavat seksiä), niin he ovat Jumalan silmissä liitossa loppuikänsä (Mark.10:8 – 9). Tämän liiton rikkominen jättää jälkensä.
Kun avoliittoni päättyi, rukoilin ja itkin. Tunsin itseni käytetyksi, epäonnistuneeksi ja rikkinäiseksi. Silloin kuulin päässäni täysin kirkkaasti No Man’s Band -yhtyeen laulun “Maski” sanat. Lempeä, mutta jämäkkä ääni sanoi minulle, että Hän näkee kaiken, Hän ei syytä minua, mutta valheet eivät enää riitä ja nyt on aika luovuttaa maskit. Sinä iltana pyysin Jumalaa ottamaan maskini pois ja korjaamaan rikkinäisen sydämeni (Ps.51:10).
Ajan kanssa olen ymmärtänyt, että sydämeni on paljon syvemmin rikki, kuin mitä tuona iltana luulin. Sydäntäni ei rikkonut kariutunut parisuhde, vaan se, että olin rakentanut elämäni väärälle perustalle. Elämänvalintojani ohjasivat “muutkin tekevät näin” -periaate ja “mitä muut ajattelevat?” -periaate. Nykyaikana epämuodikkaat uskollisuus, sitoutuminen ja rohkeus elää Jumalan tahtoa kuunnellen ovat asioita, joista löydämme elämän merkityksen. Koskaan ei ole liian myöhäistä pyytää näitä omaan elämäänsä.