Suomen Raamattuopiston Musiikkilinjalla Kauniaisissa alkunsa saanut Groovefem haluaa jakaa hyvää sanaa Jeesuksesta hyvällä musiikilla. Bändi haluaa tarjota vaihtoehtoa perinteisen rockin rinnalle yhdistelemällä musiikissaan aineksia groovesta, funkista ja soulista.
Vakaumuksella on väliä
Usko Jeesukseen on niin suuri osa Groovefemin jäsenten elämää, että he haluavat kertoa siitä myös musiikin avulla.
– Se lähtee omasta vakaumuksesta liikkeelle. Usko on elämän tärkein asia, joten miksi siitä ei kannattaisi laulaa, pohtii bändin perustaja ja kitaristi Eeli Harju.
– Usko merkitsee pelastusta ja se on ilo. Suurta rakkauttahan se on. Musiikin lahjan kautta tajuaa välillä, kuinka hyvä Jumala on, toteaa yhtyeen laulaja ja kitaristi Jesse de Jong.
Musiikki välittää tunteita
Groovefem kokee, että oma soundi on löytänyt paikkansa. Vaikka musiikkityyli on sellainen, että sanoja ei välttämättä ehdi aina kuunnella, niin tavoitteena on kuitenkin koskettaa kuulijaa.
– Se, mitä me tai ylipäätään muusikot tekevät, on yleisön palvelemista. Musiikkia ei tehdä pelkästään sen takia, että siitä saa itse jotain. Se lähtee siitä, miten voidaan tuoda teksti tai aihe mahdollisimman lähelle kuulijaa, että se koskettaa. Se on kuitenkin kaikista tärkein pointti, painottaa Eeli.
– Mulle musiikki on tosi henkilökohtainen asia. Silloin, kun teen musiikkia, tuon jotain itsestäni siihen. Musiikki on mun kieli, mun tapa puhua. Se on luontevin ilmaisukeino, jolla kerron ihmisille, mitä mun päässä ja sydämessä liikkuu, sanoo kosketinsoittaja Kari Nenonen.
– Se on parasta, kun reeneissä jokainen soittaa sitä omaa tunnetta, mitä sisällä on. Sitä, mitä on hankala tuoda esiin ihan vaan puhumalla, kertoo Jesse.
Tähtäimet korkealla
Groovefemin debyyttisingle Otat vastaan näki päivänvalon marraskuussa 2014 ja toinen single Anna sataa on julkaistu juuri 22. helmikuuta. Seuraavana unelmana tähtäimessä on ensimmäinen pitkäsoitto.
– Kun huomaa, millaisten tyyppien kanssa tässä soittaa, tähtäimet ovat sinänsä aika korkealla. Tavallaan haluaa haastaa itseään ja bändikavereita siihen, että vedetään niin täysillä, kun pystytään ja katsotaan, mihin se riittää. Jos ei riitä, niin reenataan vähän lisää, lataa Jesse.
Teksti Anna Heinola, kuva Tero Ohranen
Nuotta 5/2015