Nuotan uuden joulukalenterin 13. luukku
Pyhän Lucian päivän kunniaksi on syytä sanoa pari sanaa myös tästä kaikille (tai ainakin kaikille Ruotsalaisille) tutusta pyhimyksestä: Pyhästä Luciasta.
Lucian kunniaksi valitaan vuosittain Lucia-neito ja järjestetään kynttiläkulkue kauniine lauluineen. Monikaan ei ole kuullut tästä 300-luvulla marttyyrien joukkoon liittyneestä nuoresta naisesta paljoa. Valitettavasti emme voi paljoa hänestä kertoa, tai tietääkään, joten tässä se sitten on kaikessa karuudessaan.
Pyhä Lucia suomalaisille aivoille käännettynä
Lucia kuoli marttyyrikuoleman palttiarallaa vuonna 304, kun Rooman keisarina oli Diocletianus niminen heppu. Ja muuta Luciasta ei sit tiedetäkkään, että voisin päättää tän jutun tähän.
MUTTA, tässä vaiheessa apuun rientää kaiken maaliman legendat sun muut.
Legenda nro 1:
Lucia synty vuonna 283 Syrakusassa, Sisiliassa. Lucian isä oli isokenkäinen Roomalainen, mutta isäukko kuoli, ku Lucia oli nuori. Siihen aikaan Roomassa naisilla piti olla aina huoltaja, eikä Lucialla tai sen äiteellä sellasta ollu. No, ei sinänsä hätää, varakkaalla perheellä oli varattuna hyvät myötäjäiset ja Lucia olikin jo kihloissa.
Mut sitte kävikin niin, että äitee sairastu punatautiin. Ennuste ei ollu kovin hyvä ja neljän vuoden päästä äitee oli aika huonossa kunnossa. No paikkakunnalle kiiri huhu, että porukkaa oli parantunu ku ne oli rukoillu Pyhän Agathan pyhäinjäännösten luona Cataniassa. Lucia ympäripuhu äiteen ja sit lähettiin Cataniaan. Ja hiphei! Äitee parani!
Lucia tuli uskoon ja päätti pysyä neitsyenä niinku oli Pyhä Agathaki ollu. Myötäjäisiin varatut rahat Lucia käski jakaa köyhille. Perheen palvelija päätti infota Lucian sulhasta seuraavasti:
”Lucia ei mene kanssanne naimisiin, etkä saa myötäjäisiäkään, ku ne on jaettu köyhille. Lucia on nyt kristitty
ja se menee jonkun rikkaan jalosukuisen (ei siis sinun) kanssa naimisiin”.
Sulhanen hermostu ja meni sanoo viranomaisille että Lucia on kristitty. Ku se nyt oli siihen aikaan vähän semmosta maanalaista, laitontaa toimintaa. Lucia vietiin oikeuteen ja tuomittiin vietäväksi bordelliin ja pakotettavaksi prostituutioon.
Sit kun piti lähtee, niin Pyhä Henki teki Luciasta niin painavan ettei sitä saanu liikkeelle. Kokeiltiin vetää vetohärilläkin, mutta ei, Lucia oli niin painava ettei se liikkunu mihinkään. No sit päätettiin jos kokeiltas roviota ja niin tehtiin. Mutta ei Lucia palanukkaan. Siinä vaiheessa jollakin meni hermot ja se iski tikarin Lucian kurkusta läpi.
Legenda nro 2:
Lucian ympärillä pyöri yks ei-uskova jätkä, joka ois halunnu mennä Lucian kaa naimisiin, koska sillä oli niin kauniit silmät. (Enpä oo itekkään naimisissa, niin en ala arvostelemaan, ehkä se oli hänestä ihan riittävää peruste) Lucia kyllästy ja päätti heittäytyä dramaattiseksi. Hän repi silmät päästään kirjaimellisesti ja lähetti ne tarjottimella sille jätkälle.
Neitsyt Maria huomas tän keissin ja totes että on siinä likalla vahva usko ja antoi Lucialle entistä kauniimmat silmät tilalle. No, tää jätkä sitte järkyttyi (ihan varmasti) niin pahasti, että sen seurauksena kääntyi kristinuskoon. (En silti suosittele tätä evankeliointikeinoksi.)
Rääppiäiset
Mitä meille jää tästä kaikesta oikein käteen. Ei kai paljoa enempää, kuin kaksi erilaista todistusta, joista ensimmäinen vaikuttaa uskottavammalta ja toinen tietysti mielyttävämmältä. On tietysti hyvä huomata, että perinteiseksi romanttiseksi draamaksi kumpikaan kertomus ei kelpaa. Voisi sanoa, että nykyinen ”pehmoinen” ihmiskäsitys sylkee molemmat pyhimystarinat suustaan, mutta niinhän se tekee Raamatullekin.
Tänä Lucian päivänä voisi itse kukin meistä ehkä kiinnittää huomionsa hieman enemmän Jumalasuhteeseen ja hieman vähemmän siihen kaikkeen muuhun hyvään, jota Jumala on meille rakkaudessaan antanut.
Teksti: Aleksi Soininen ja Lassi Peltomaa