Mitä rivikristityllä on tehtävänä, että Jeesus pysyisi joulun keskiössä? Entä millainen osuus mainonnalla on jouluun? Kuukauden kysymykseen vastaa käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutila.
Teksti Jenni Juupaluoma | Kuva Unsplash
Leipomista, siivoamista ja lahjoja. Miten joulukiireiden keskellä saisi pidettyä Jeesuksen juhlan keskiössä?
Joulu keskittyy nykypäivänä pitkälti joulun aineelliseen puoleen, kuten lahjoihin.
-Kaikki se, joka vie ihmisen huomion pois joulun sanomasta, on liikaa, käytännöllisen teologian professori Jyrki Knuutila toteaa. Hän haluaa korostaa sanoman ja sen äärelle hiljentymisen tärkeyttä:
-Aikaisemmin juhlat rakentuivat sanoman ympärille.
1900-luvun puolivälissä, Knuutilan lapsuudessa, kotia koristeltiin joulua varten kauniiksi kynttilöin ja jouluisin liinoin. Isä pukeutui pukiksi ja kuusikin löysi aina paikkansa kotoa. Knuutila kertoo varsinaisen joulu-hössötyksen tulleen Suomeen 1900-luvun loppupuolella elintason noustessa, lähinnä Amerikasta kulttuurillisen vaikutuksen myötä.
-Vasta silloin tuli tämä tavarapaljous jouluihin, riippuen kunkin perheen sosiaalisesta asemasta ja varakkuudesta, Knuutila kertoo.
Knuutilan mukaan kuitenkin jo 70-luvulla esiintyi kritiikkiä yltäkylläistä joulua kohtaan, sillä kaikilla ei siihen ollut mahdollisuutta. Kritiikistä huolimatta jouluhössötys ei loppunut, vaan kuten Knuutila tilannetta kuvaileekin, se on “paisunut kuin pullataikina”.
Knuutila kertoo myös mainoksilla olevan vaikutusta joulun yltäkylläistymiseen: mainoksilla on luotu illuusio ihanasta perhejoulusta notkuvine joulupöytineen ja valtavine lahjakasoineen.
-Kuten hyvin tiedämme, eihän tämä pidä paikkaansa, Knuutila muistuttaa.
”Kaikki se, joka vie ihmisen huomion pois joulun sanomasta, on liikaa.” – käytännön teologian professori Jyrki Knuutila
Kristityllä on lupa nauttia joulusta
Kristityn ei kuitenkaan tarvitse olla ostamatta lahjoja tai miettiä, voiko joulupöytään laittaa sekä kinkkua että graavilohta.
-Meillähän on lupa Jumalan sanan mukaan nauttia ja iloita siitä, mikä on Luojan antimia meille, Knuutila toteaa ja korostaa myös kaikkien joulupöydän ruokien olevan Jumalan lahjaa. Ei ole mitään pahaa, jos näitä asioita tahtoo tehdä erityisesti muiden iloksi ja tehdäkseen hyvää.
-Kuitenkin mikä tahansa asia, mikä meillä onkaan, jos siitä tulee meille meidän elämämme keskus eikä Jumalasta, niin silloinhan se menee pieleen.
Meidän tulisi siis muistaa, mikä joulussa onkaan kaikkein tärkeintä.
-Sanoman Kristuksesta ja mitä Kristus tekee, sen tulee olla se keskus.
Vain yksi juhla
Knuutilan mukaan kristityt pitävät usein joulua tärkeimpänä kristittyjen juhlana.
-Olisi tärkeää muistaa, että joulu on tärkeä juhla, mutta se on yksi näistä tärkeistä juhlista. Kaikkein tärkein on Jumalan pelastussuunnitelma ja sen esille tuominen, Knuutila muistuttaa.
-Ilman joulua ei olisi pitkäperjantaita eikä pääsiäistä.
Knuutilalle joulu on hiljentymisen ja lepäämisen juhla pitkän ja työntäyteisen syksyn jälkeen.
-Koitan jollain tavalla erottaa sen päivän pyhäksi, Knuutila kertoo. Heillä kotona luetaan joulun tekstejä ja niiden kautta hiljennytään. Knuutila myös laittaa uutisten seuraamisen tauolle joulunpyhiksi.
Knuutila kertoo, ettei valitettavasti ole olemassa mitään tiettyä keinoa, miten Jeesuksen saisi pidettyä joulun keskiössä. Yhden asian Knuutila kuitenkin nostaa esille: jokaisen olisi hyvä pohtia joulun suurinta sanomaa hieman syvällisemmin.
-Tämä on se joulun suurin sanoma: Jumala syntyy ihmiseksi kantaakseen meidän syntiemme seuraukset, kantaakseen meidän kipumme.