Lupa pelätä ja kohdata pelkoja


Miksi pelkäämme? Tarkoittaako pelkääminen sitä, ettei luota Jumalaan tarpeeksi paljon? Miten turhia pelkoja voi kohdata ja voittaa? Terapeutti Päivi Niemi kertoo.

Teksti Meri Halme | Kuva Tom Roberts / Unsplash

Päivi Niemi on terapeutti, työnohjaaja ja seksuaalineuvoja Tampereelta. Hän on kohdannut paljon pelkoja niin työnsä puolesta kuin omassa elämässäänkin.

– Ajattelen, että pelko on lähtökohtaisesti hyvä asia, Niemi sanoo. Se on Jumalan luoma tunne, jonka tarkoitus on pitää meidät turvassa, terveinä ja ehjinä. Kun meitä pelottaa, hidastamme vauhtia ja valpastumme. Katsomme, uhkaako meitä jokin vaara. Jos hälytys on ollut aiheeton, voimme huokaista helpotuksesta. Jos hälytys taas on aiheellinen, joku on vaikka ajamassa päällemme, saamme jalat alle ja lähdemme pakoon.

Esimerkiksi pimeää, korkeita paikkoja, tulta ja joskus jopa vieraita ihmisiä on hyvä pelätä. Ne ovat terveitä pelkoja, joista ei tarvitse mitenkään parantua eikä niitä tarvitse voittaa.

468x60v4

– Jotkut tunteet ovat kokemuksena vaikeita. Sen takia miellämme ne negatiivisiksi. Ne eivät kuitenkaan ole negatiivisia, vaan niillä on tärkeä Jumalan antama tehtävä. Vaikka tunteet olisivat vaikeitakin, niitä kannattaa kuunnella ja kannattaa pyrkiä sovintoon niiden kanssa.

Eroon turhista peloista

– Pelko on silloin haitallinen, jos se värjää koko elämän niin, että kaikki tuntuu pelottavalta. Jos se iskee niin voimakkaina kohtauksina, että sen kanssa ei pärjää tai jos se on jatkuvaa ylivireystilassa olemista, stressiä ja hätäännyksen tuntua. Keholle on kauhean raskasta olla koko ajan peloissaan, Niemi selittää. Sellaisista turhista peloista kannattaa pyrkiä eteenpäin.

– Olen ollut aika pulassa pelkoni kanssa siksi, etten alunperin osannut käsitellä sitä ollenkaan. Omien kriisieni myötä ja terapiassa löysin keinoja käsitellä ja säädellä pelkoa niin, ettei siihen tarvitse hukkua.

On tärkeää tiedostaa, ettei pelko tapahdu ainoastaan mielessä vaan myös kehossa.

On tärkeää tiedostaa, ettei pelko tapahdu ainoastaan mielessä, vaan myös kehossa. Kun pelko on päällä, kehon ylivireystilaa voi rauhoitella esimerkiksi hengittämällä niin, että pallea liikkuu, pitämällä kättä vatsan ja rinnan päällä, silittämällä tai taputtelemalla. Kun keho on rentoutunut, voi alkaa käsitellä pelon kohdetta ja miettiä, onko se tosiaan niin pelottava ja miten sen kohtaamisesta voisi tehdä vähemmän pelottavaa.

Mitä Raamattu puhuu pelkäämisestä?

Raamatussa sanotaan monta kertaa ”älä pelkää”.

– Ajattelen, ettei se ole kielto- tai käskymuoto, ettemme saisi pelätä. En myöskään usko Raamatun lupaavan, ettei meidän koskaan tarvitsisi pelätä. Onhan Jumala kuitenkin luonut meihin sen mekanismin. ”Älä pelkää” ilmaisee ennemmin Jumalan lohdullista, isällistä läsnäoloa ja hoivaa.

Saatamme etsiä hengellisyydestä syitä olla kohtaamatta pelkojamme ja ajatella, ettemme pelkää mitään, kun Raamattukin kehottaa niin. Todellisuudessa emme vain käsittele pelkoja, joita meillä kuitenkin on.

Jumalan kanssa voimme turvallisesti käydä läpi ja voittaa turhia pelkoja.

– Ehkä Jumalan kanssa voimme turvallisesti käydä läpi ja voittaa turhia pelkoja ja siksi Hän lempeästi sanoo ”älä pelkää, ei mitään hätää”.

Yksi Niemen lempiraamatunkohdista on Psalmi 34:19.

– Jumala on niin hyvä, armahtava ja täynnä rakkautta, että Hän on heikon ja särjetyn puolella. Hänen luokseen ei tarvitse tulla vahvana ja onnistuneena. Siinä on jotakin tavattoman kaunista.

468x60v3