Lapsuudessani Suomen sisällissodasta oli aikaa jo noin 60 vuotta. Kahden sukupolven jälkeenkin vihan merkit olivat vielä selkeästi ilmassa.
Teksti Juha Heinonen | Kuva Juha Heinosen albumi
Laukaassa, Leppäveden kylällä, oli kaksi urheiluseuraa. Punaisissa verkkareissa urheilevien selässä luki Leppäveden Leppä. Sinisissä verkkareissa luki Leppäveden Viritys. Alakoulussa Virityksen juniorit kirjoittivat ystäväkirjaan Mitä eniten inhoan -kohtaan aina saman vastauksen: inhoan Lepän urheilijoita, ja Virityksen väki kirjoitti samoin Leppäläisistä. Maastojuoksukisoissa molemmat kannustivat mieluummin jopa naapuritaajaman, Vihtavuoren Pamauksen tyyppejä kuin paikallisvastustajaa. Kansa oli jakautunut niin pahasti kahtia, ettei yhteistä säveltä löytynyt.
Jerusalemissa juhlitaan lokakuun loppupuolella näyttävästi lehtimajajuhlaa. Juhlan koskettavimpiin hetkiin kuuluvat tilanteet, joissa messiaaniset juutalaiset ja palestiinalaiset kristityt iloitsevat yhteydestä ja yhteisestä uskosta. Molempien kansanryhmien lapset oppivat jo äidinmaidosta vihaamaan toisiaan. Lähi-idän ruutitynnyrissä on kuulemma aina ollut niin, ja samoin tulee aina myös olemaan. On ihmeellinen todistus jostain suuremmasta, että toisiaan vihaavien kansanryhmien ihmiset kohtaavat toisensa, halaavat ja ylistävät yhdessä Jumalaa, joka antoi heille rauhan.
Messiaanisilla juutalaisilla ja Palestiinan kristityillä on rauha levottoman maailmansa keskellä. Sama rauha luvataan myös meille omien ongelmien, kipeyksien ja levottomuuksien keskelle. Rauhan tuo maailmankaikkeuden suurin Rauhantekijä, Jeesus. Hän sai aikaan sovinnon Jumalan ja ihmisen välille. Golgatan ristinkuolemassa ja pääsiäisaamun ylösnousemisellaan hän rikkoi kuoleman, vihan ja synnin muurin, joka esti ihmisen pääsyn Jumalan luo. Saimme suurimman lahjan: rauhan.
Jumalan rauha tulee meihin, kun saamme syntimme anteeksi. Tuo rauha antaa voimaa myös hankalien lähimmäisten, omien leppäläistemme ja viritysläistemme kanssa. Tuo rauha tuo toisiaan vaippaikäisestä vihanneet ihmiset yhteen Jumalaa ylistämään myös pimeän marraskuun keskelle.
Avaa silmät sekä sydämesi, ja anna rauhan vaikuttaa. Zemppiä ja siunausta Rauhantekijän askeleissa, marraskuun hämärässä harmaudessa.
Juha Heinonen