Somepaasto, ekopaasto, herkkupaasto… Entä ihan vain perinteinen ruokapaasto? Kankaanpään seurakunnan kirkkoherra Keijo Rainerma kertoo tarkemmin, mistä paastossa on kysymys.
Teksti Emilia Mäenranta | Kuvat Keijo Rainerman albumi ja Unsplash/Ben White
– Ihminen voi elää 40 päivää ilman ruokaa, noin 3 päivää ilman vettä, noin 8 minuuttia ilman happea, muttei hetkeäkään ilman toivoa. Jeesus paastosi 40 päivää. Jos Jeesus tarvitsi paastoa, niin ehkä mekin tarvitsemme, Keijo Rainerma kertoo.
Paaston tarkoitus on se, että huomion saisi irrotettua maallisista asioista ja voisi keskittyä kokonaisuudessaan Jumalaan.
”Paasto olisi hyvää harjoitusta suurempiin koettelemuksiin”
– Paasto on sitä, että luovumme joksikin ajaksi sellaisesta, mikä on meille luvallista, jotta pääsisimme osallisiksi jostakin vielä suuremmasta ja tärkeämmästä.
Rainerma huomauttaa myös, että kristityillä voi olla ahtaat ajat edessäpäin, ja paasto olisi hyvää harjoitusta suurempiin koettelemuksiin.
Hengellisiä ja terveydellisiä motiiveja
Raamatussa ei käsketä ihmisiä paastoamaan siten, että paaston voisi katsoa olevan kristitylle velvoite. Silti paastoaminen esitetään hyvänä ja kannattavana. Paasto on keino, jonka kautta opimme paremmin tuntemaan Jumalaa.
– Syntiinlankeemus liittyi syömiseen, joten sen kanssa pitää olla tarkkana. Raamattu puhuu paljon syömisestä, oikeasta ja väärästä. Haittaa paastosta ei mielestäni ole, ellei sitä tee ansiokseen. Hyötyä paastosta on sekä terveydelle että uskolle, Rainerma kertoo.
Rainerman mukaan jo päivän paasto osoittaa, kuinka riippuvaisia olemme ruoasta. Vilkaisu ympärillemme todistaisi sen, että paastolle olisi tarvetta terveysmielessäkin. Paasto puhdistaa kehoa, ja paastossa onnistuminen lisää kokemusta itsehallinnasta ja auttaa parantamaan elämäntapoja.
– Raamatun ihmiset paastosivat katuessaan ja elämän tärkeissä tilanteissa. Usein rukous ja paasto liittyvät yhteen. Monet kristityt tapaavat pitää perjantaita paastopäivänä muistaakseen Jeesuksen vaiheita pitkäperjantaina, Rainerma sanoo.
Kokonaisuudessaan Rainerma katsoo, että paaston syyt voivat olla hengellisiä tai nykyään pelkästään terveydellisiä.
”Paasto viestii: ollaan tosissaan.”
Ei mitään kaikkein trendikkäintä
Keijo Rainermalla on itsellään pitkä historia paastoamisessa.
– Vuosikaudet tapasin paastota sekä pääsiäistä ennen että kymmenen päivän paaston adventtina pienen paaston aikaan, hän kertoo.
Internetistä löytyy käytännön ohjeet oikeaoppiseen paastoon. Siihen sisältyy muun muassa suolenhuuhtelu. Paastoon valmistautuminen kannattaa muutenkin aloittaa hyvissä ajoin.
– Arvostan ja kaipaan paastoa. Viime aikoina olen kuitenkin tullut itsekuriltani niin heikoksi, ettei minusta enää ole ollut paastoajaksi. Puolipaastoon taas en ole koskaan pystynyt.
Ruokapaasto on keino kehittyä kieltäytymisessä myös henkisessä ja hengellisessä mielessä.
– Nykykristillisyydessä korostuu oma hyvinvointi, terveys, eheytyminen ja onnellisuus. Tällaiseen ajatteluun paasto ja muukin kieltäymys sopii huonosti.
Miten kristityt sitten saataisiin paastoamaan enemmän?
– Tarvitaan sopimuspaastoa samoin kuin sopimusrukoustakin. Kaksi, kolme tai useampi voi yhdessä sopia, miksi ja miten paastotaan. Sovitaan paaston aihe, alku ja lopetus. Aihe voi olla sama kuin rukouksenkin. Paasto viestii: ollaan tosissaan.
KUKA?
- Nimi: Keijo Rainerma
- Ammatti: Kankaanpään seurakunnan kirkkoherra jo 37 vuotta.
- Perhe: 5 lasta ja 12 lastenlasta.
- Vapaa-aika: Mielitekemistä lukeminen ja liikunta.