Ennen kouluissa esitettiin jouluisin Jouluevankeliumia – nykyään vallalla ovat tontut. Seinäjoen lukion uskonnon opettaja Markus Finnilä kertoo, kuinka se näkyy jouluisin kouluissa.
Teksti Eveliina Rissanen | Kuva Svyatoslav Lypynskyy/123rf.com
Millaisena näet kristillisten juhlien viettämisen tämän päivän koulumaailmassa?
Joululla on tärkeä rooli suomalaisessa koulun vuodenkierrossa, ja kristilliset jouluperinteet ovat osa juhlan viettoa. Kouluvuosi rytmittyy pitkälti kirkkovuoden mukaan, ja on vaikea kuvitella suomalaista koulua, jossa tuhatvuotinen kristillinen perinteemme ei olisi läsnä. Tapa viettää juhlia kuitenkin heijastelee ympäröivää yhteiskuntaa, ja maallistuminen etenee tälläkin alueella. Monessa koulussa joulunviettoa ei ehkä nähdä ennen kaikkea kristillisenä juhlana, vaan osana kulttuuria.
Miksi kristillisen joulun merkitys koulumaailmassa vähenee?
Suomalaiset edustavat koko ajan monipuolisempia uskonnollisia taustoja ja myös uskonnottomuus kasvaa. Koulut eivät voi lähteä siitä oletuksesta, että kaikki oppilaat juhlivat samoja juhlia tai edes samoista syistä. Terve erilaisten elämänkatsomusten huomioonottaminen on hyvä asia ja lähimmäisenrakkauden mukaista. Se ei saa kuitenkaan riistäytyä kristofobiaksi, jossa kaikki muut näkemykset ja perinteet toivotetaan tervetulleiksi, mutta kristinuskoa kammoksutaan.
Millaisia ristiriitoja olet kohdannut ja näet nykypäivän mallissa juhlia kristillisiä juhlapyhiä kouluissa?
Meillä Etelä-Pohjanmaalla ollaan vielä jumalaa pelkääviä, eikä isoja ongelmia ole ollut. Jotkut oppilaat kyseenalaistavat, että miksi näitä Jeesus-juttuja pitää aina jauhaa. Mutta se on hyvää kriittisyyttä ja tarjoaa tilaisuuden pohtia yhdessä syvemmin juhlapyhän merkityksestä. Itse pohdin joskus, onko kristillisen perinnekulttuurin ylläpitäminen koulussa enemmän hyödyksi vai haitaksi Jumalan valtakunnalle. Evankeliumi on Jumalan voima ja tarkoitettu muuttamaan maailmaa. Kun se assosioidaan ihmisten mielissä ainoastaan traditioiksi ja kalendaarijuhliksi, voidaan menettää jotain sen radikaaliudesta.
Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä näet uudenlaisissa tavoissa suhteessa kristilliseen ajattelumalliin? Voisiko kristitty oppia uutta tai nähdä mitään hyvää eri tavalla ajattelevilta Raamatun ja uskon valossa?
Kristillinen ja sekulaari joulu saattavat näyttää päälle päin samalta, mutta sisäinen logiikka on eri. Niin uskonnoton kuin kristitty voi veisata ”Enkeli taivaan”, mutta toiselle se merkitsee tunnelman luojaa, toinen kohtaa laulun kautta maailmankaikkeuden Luojaa. Kristitylle on aina kaikessa jollain tavalla kysymys Jeesuksesta. Kristitty voi oppia muita ajattelutapoja edustavilta ihmisiltä paljon, koska Jumala antaa viisautta ja lahjoja niillekin, jotka eivät häntä tunne. Jokainen ihminen on Jumalan kuva ja heijastaa jotain puolta Luojasta. Siksi kristitty kunnioittaa niitäkin, joiden kanssa ei ole samaa mieltä ja on valmis oppimaan heiltä.
Miten kristitty opettaja voi vaikuttaa koulun käytäntöihin ja tapoihin?
Kristittyjen tarkoitus on muuttaa maailmaa rakastamalla Jumalaa ja lähimmäistä. Se koskee myös opettajia. Kun rakkauden kaksoiskäskyn ottaa elämänsä ohjenuoraksi ja keksii luovia tapoja toteuttaa sitä omissa yhteisöissään, Jumalan valtakunta alkaa murtautua esiin. Emme ole yksin, vaan Pyhä Henki johdattaa meitä.