Jumalan suunnitelmat omiani vastaan


Sekin on lähetystyötä, että elän vain omaa arkeani olemalla kristitty.

Teksti: Eveliina Rissanen | Kuva Eveliina Rissasen albumi
Kirjoittaja on 20-vuotias Nuotan toimittaja, joka tekee kahden kuukauden lähetysharjoittelua Kambodžan pääkaupungissa Phnom Penhissä työskennellen nuorisokeskuksessa ja tutustuen paikallisten lähettien työhön.
Rukouksin, kirjojen lukemisen ja maatietoja selaten olin valmistautunut tuntemattomaan seikkailuuni. Vaikka en tiennyt tulevasta juuri mitään, kuvittelin mielessäni olevani yksi maailman pelastajista, joka voisi muuttaa ihmisten elämää maailman toisella puolen. Mielikuvat viime marraskuun kuukauden ryhmäaktiosta Thaimaassa värittivät mielikuvitustani. Kuitenkin kahden viikon jälkeen huomasin asioiden olevan toisin. Olin alakuloinen. Tunsin tyhjyyttä. Miten oikein autan täällä ketään, kun nuoria ei tulekaan nuorisokeskukseemme?

”Yhtäkkiä aloin nähdä ympärilläni käsittämätöntä Jumalan siunausta.”

Paikalliset lähetystyöntekijät saivat minut pysähtymään ja avaamaan silmäni. Tajusin sekoittaneeni Jumalan suunnitelmat ja omiin suunnitelmiini, ja toimivani länsimaalaiseen suorittajatyyliin. Jumala on kuitenkin yllätyksellinen ja kaikkivaltias. Eikä Kambodza ole Suomi, jossa arvo mitataan työllä, vaan ihmisrakkaudella. Yhtäkkiä aloin nähdä ympärilläni käsittämätöntä Jumalan siunausta. Huomasin taloyhtiöni asukkaat, ymmärsin Jumalan suuret enkelivartiot kävellessäni liikenteessä, sekä opin pysähtymään ja olemaan vain. Joka päivä en tee ”kunnon töitä”, mutta joka päivä voin elää nauttien ihmisten keskellä. Voin nauraa paikallisten kanssa ja luoda ystävyyssuhteita. Voin kuunnella liikenteen ääniä ja ihmetellä kaduille syntyviä tulvia sateesta. Sekin on lähetystyötäni, että vain elän arkeani täällä olemalla kristitty. Kohtaamalla ihmisen, hymyilemällä ja viestittämällä hänelle, että sinä olet arvokas ja tärkeä.

Aiheeseen liittyvää: