Joulukalenterin 4 luukku: Jouluevankeliumi muiden silmin II


Puusepän päiväkirjamerkintöjä

Tie on ollut pitkä ja pölyinen. Nasaretista Betlehemiin on kuitenkin 130 km (serkkuni kaukaa pohjoisesta toteaisi tähän, että sehän on kuin Helsingistä Kotkaan tai Turusta Poriin – tiedä häntä). Aika hyvä matka kävellä. Onneksi on sentään Marialle aasi. Vielä saadaan varmaan pari päivää tehdä matkaa ennen kuin päästään Betlehemiin. Hieno juttu tämä roomalaisvalta.

***

Huomenna toivottavasti päästään perille. Alkaa vähän huolettaa Marian tilanne, näyttää vähän siltä että ei ehditä takaisin Nasaretiin ennen kuin lapsi syntyy. Sitten täytyy kantaa lasta paluumatka. Vaikka kuka tietää, mitä tässä taas tapahtuu. Enkelin ilmestymisen jälkeen on ollut vähän sellainen olo, että kannattaako sitä tulevaisuutta niin tarkkaan suunnitella.

***

Kaikki on sekaisin. Nukuttiin Betlehemissä tallissa, ja poika syntyi yöllä siellä. Jeesus on hänen nimensä. Sen jälkeen on ollut ihan kaaosta. Paimenia tuli silloin yöllä käymään, olivat kuulleet enkeleiltä lapsen syntymästä. Sitten tuli tietäjiä jostain kaukaa idästä kumartamaan meidän poikaa, ja toissayönä enkeli ilmestyi taas meikäläiselle. Sanoi, ettei ole turvallista olla enää Betlehemissä ja että pitäisi lähteä Egyptiin. Ajatella että en ollut vuosi sitten kuullut kenestäkään, joka olisi nähnyt enkelin, ja nykyään niitä on kaikkialla. Varmaa tässä on vain, että en uskalla arvatakaan, mitä tässä vielä tapahtuu.