Ihmeotuksia, salajuonia ja suurkatastrofeja


Ihmeotukset ei tarjoile samoja messiaanisia passio-teemoja, kuin Harry Potter -kirjasarja, mutta se puhuu yhtä sun toista vääristä paimenista.

Teksti: Lassi Peltomaa | Kuvat: Warner Bros Pictures

 

Eletään vuotta 1926. Englantilainen taikaeläintieteilijä Lisko Scamander saapuu Amerikan Yhdysvaltoihin mukanaan matkalaukullinen salaisuuksia. Kuten arvata saattaa, osa salaisuuksista puree ja jotkut ovat myrkyllisiä. Kuitenkaan Scamanderin salaisuudet eivät ole kovin merkittäviä verrattuna siihen, mitä salaisuuksia eräät muut tarinan henkilöt kantavat.

Jo elokuvan alussa Lisko Scamander onnistuu paljastamaan taikaolentojen ja velhojen olemassaolon “ei-taikovalle” (eli jästille, eli taikomattomalle ihmiselle). Samalla hänen onnistuu menettää laukullinen taikaolentoja saman ei-taikovan pahaa-aavistamattomiin käsiin. Tässä vaiheessa yleisölle esitellään kaksi tärkeää henkilöä.

468x60v2

Huipulla tuulee ja huipulta tuulee

Porpentina Goldstein on entinen aurori (taikalainvartija), joka on nyttemmin siirretty alempiin tehtäviin. Hänen osansa muistuttaa meitä siitä, miten “huipulla tuulee”. Esimerkiksi seurakunnassa johtajien pitää olla “jalat maassa” ja muistaa pysyä nöyrinä.

Aurorien kovakasvoinen johtaja Vaka tuo mieleen jotakin muuta. Hänen olkansa takaa kurkkivat Simon Magus, Areios* ja monet muut kirkkohistorian pahikset. Vakalla on lahjoja ja karismaa. Hän on täydellinen aurori, mutta jotakin tuntuu olevan vialla.

Elokuva etenee sievässä sekamelskassa. Scamander ja Porpentina jahtaavat taikaolentoja ja välttävät täpärästi teloituksen. Vaka etsii taikuutensa tukahduttanutta lasta sievästi taikayhteisön selän takana. Lisäksi valtava tuhovoima riehuu New Yorkissa.

Susia, lampaita ja karitsa

Lopulta kaikille on ilmiselvää, mitä Vaka havittelee: sotaa, jossa vahvempi tuhoaa heikomman. Susi, joka kulki lammasten vaatteissa paljastuu, mutta nyt on jo liian myöhäistä. Velhot ovat paljastuneet ei-taikoville, ja – mikä pahinta – ihmisiä on kuollut.

Ei-taikovat eivät voi unohtaa ja antaa anteeksi, vai voivatko? Aamu on koittanut. Auki räjähtäneestä metrotunnelista nousee taivasta kohti upea, sädehtivä olento. Olento, joka hallitsee omalta osaltaan jopa säätä. Rankkasade puhdistaa ihmisten vihan, kuin autuaan unohduksen juoma.

Samalla tavalla voimme joka sunnuntai kokea, kuinka Jeesus nousi ylös aukijysäytetystä hautaluolasta. Hän nousi lopulta aina taivaaseen saakka, ja tarjoaa meille ehtoollispöydässä juomaa, jossa Jumala itse unohtaa meidän rikkomuksemme. Saamme aloittaa alusta ilman vihaa ja syytöksiä. Se sotku, jonka olemme saaneet elämässämme aikaiseksi, ei estä meitä kerran palaamasta kotimaahamme.

Ihmeotukset ja niiden olinpaikat
Engl: Fantastic Beasts and Where to Find Them
Käsikirjoitus: J.K.Rowling
Tuotantoyhtiö: Warner Bros pictures, Heyday Film
Ohjaus: David Yates
Pääosissa: Eddie Redmayne, Katherine Waterston
Muita näyttelijöitä: Dan Fogler, Alison Sudol, Colin Farrel
Valmistusvuosi: 2016

Artikkelissa mainittu Simon Magus oli yksi gnostilaisen harhaopin perustajista ja Areios perusti harhaopin, josta kiisteltiin Nikean kirkolliskouksessa.

460x60v1