Helmi: Onnen yleisavain

Helmi: Onnen yleisavain

En ole vielä tavannut ketään, joka ei tahtoisi olla onnellinen. Onnellisuuden kaipuu on universaali ilmiö, joka on ohjelmoitu sydämiimme. Siitä on punottu lukemattomia runoja ja kirjoitettu kirjoja pilvin pimein.

Barbara Kipferin kirja ”12 000 syytä olla onnellinen” on yksi tällaisista opuksista. Hänen mukaansa onni syntyy muun muassa hampaiden katsomisesta peilistä sen jälkeen, kun on syönyt Domino-keksejä, sanoista pyh ja pah, Grandi-purkin rutistumisesta imettäessä viimeisiä mehupisaroita, vastarannan kiiskistä, kiitollisuudesta, kauniiden hetkien muistojen tallettamisesta mieleen, savon murteesta, ihmisestä joka rakastaa sinua, tai Porista ja Raumasta ja niin edelleen.

Tämäntapaisissa onnen määritelmissä ei ole mitään pahaa. Ei ole kristinuskon vastaista nauttia arkipäivän pienistä ja vähän suuremmista asioista. Jumala ei ole arjen tuolla puolella. Hän ei ole mukana vain kirkossa ja sen pyhissä toimituksissa. Rakkaus Jumalaan ja rakkaus Jumalan hyviin lahjoihin eivät ole kilpailu- ja vastakkaisuussuhteessa.

Kyllä Saarnaaja tietää

Raamatussa on yksi kirja, jonka läpi kulkee onnellisuuden teema. Sen nimi on Saarnaaja. Opuksen kirjoitti kaikella todennäköisyydellä Raamatun viisas mies – Kuningas Salomo (971–931 eKr.). Hänellä oli komeat palatsit, suuret aarrekammiot ja kaikki sen ajan halutuimmat hyödykkeet. Salomo oli toteuttanut suuria rakennusprojekteja, pystyttänyt monumentteja ja nähnyt monien unelmiensa käyvän toteen. Hän oli viisas ja oppinut mies.

Silti Kuningas Salomo sanoi kaikesta tästä: ”Turhuutta ja tuulten tavoittelua!” (Saarn. 6:7). Salomo on heittänyt elämän suuriin kysymyksiin annetut pinnalliset ratkaisut roskakoppaan. Me tiedämme mitä hän tarkoittaa: onni ei muodostu pelkistä ulkonaisista asioista.

Kaikki unelmat eivät toteudukaan

Sata prosenttia lottovoittajista lihoaa voiton jälkeen. Ei edes Jumala lupaa kaikille terveyttä. Kaikki ihmissuhteet eivät kestä, vaikka kuinka rukoilisi. Uskovankin yo-kirjoitukset
voivat mennä pieleen. Sisimmän kivut eivät välttämättä parane. Syntisäkkinsä kanssa joutuu painimaan koko elämänsä. Jumalan hyvät lahjatkin voidaan tavalla tai toisella ottaa meiltä pois. Toiveet voivat jäädä toteutumatta. Ja lopulta kaikki kuolevat, jopa hölkkääjät. Siksi elämän rakentaminen ulkonaisen varaan ei ole hyvä valinta.

Mitä sitten onni on? Annetaan Saarnaajan vastata: ”Tämä on lopputulos kaikesta, mitä nyt on kuultu: pelkää Jumalaa ja pidä hänen käskynsä.”

Eka käsky

Jumalan pelkääminen ja käskyjen pitäminen liittyy kaikkein vahvimmin ensimmäiseen käskyyn: ”Minä olen Herra sinun Jumalasi”. Se vaatii meitä odottamaan hyvää Jumalalta ja jakamaan sitä eteenpäin. Käsky vaatii paradoksaalisesti ottamaan vastaan hyvää Jumalalta. Luottamaan Jumalan hyvyyteen ja iloitsemaan siitä silloinkin kun omat onnenohjelmoinnit sortuvat.

Käskyyn sisältyy vakava varoitus. Jos keskellä Jumalan hyvien lahjojen runsauden, panemme sydämen luottamuksen johonkin muuhun kuin Jumalan iankaikkiseen hyvyyteen, turvaudumme siihen, mikä ei loppupelissä kestä.

Ensimmäinen käsky on poikkeuksellinen käsky, sillä siihen sisältyy myös lupaus: Minä Herra sinun Jumalasi olen uskollinen Jumala, kaiken hyvän lahjoittaja. Ajallisten – luomisen – lahjojen lisäksi Jumala lahjoittaa myös itse luottamuksen Häneen eli uskon. Sen hän tekee merkillisellä tavalla. Tulemalla juuri meidän maailmaamme. Meidän keskellemme. Tätä Raamattu kutsuu rakkaudeksi.

Onni tulee ylhäältä

Jumalan rakkaus on erilaista kuin ihmisen rakkaus. Me ihmiset rakastamme helpommin niitä, joista pidämme. Joiden ulkonäkö tai luonne miellyttävät meitä. Me teemme sankareita idols-kilpailun voittajista. Häviäjät me mollaamme ja unohdamme. Me emme luontaisesti hakeudu niiden seuraan, jotka ovat ikäviä, hankalia, töykeitä tai epämiellyttäviä. Emme rakasta pahaa. Emme pidä luusereista.

Jumalan rakkaus on eri maata. Se ei valikoi. Jumalan rakkaus ei tavoittele hyvää kohteestaan, ei etsi toisen hyviä ominaisuuksia, vaan se rakastaa omasta puhtaasta hyvyydestään kaikkea. Jumalan rakkaus kohdistuu kaikkiin samalla tavalla: ”Hän antaa aurinkonsa koittaa niin hyville kuin pahoille…” (Mt 5:45).

Onnellisuutta, joka kestää räntää, tuulta ja raketteja, ei syvimmässä merkityksessä löydy kuin yhdestä paikasta. Ristiltä. Ajattele! Ristillä Isä Jumala Jeesuksen tähden hyväksyy sinut täydellisesti. Ristinrakkaus ei etsi täydellisiä. Sellaisia ei ole. Ristinrakkaus ei etsi puhtaita – kukaan meistä ei ole puhdas. Ristinrakkaus ei etsi onnistunutta – niitä löytyy vasta taivaassa. Ristinrakkaus ei riipu siitä, toteutuvatko toiveemme vai eivät. Tämä ristin rakkaus ei etsiydy sinne, mistä se löytää hyvää, josta nauttisi, vaan sinne, missä se jakaa hyvää pahalle ja puutteellisille.

Ihminen, joka turvaa Jumalaan, ei ole omassa varassaan elämän eri tilanteissa. Hän saa elää rohkeasti. Nuoret vuorikiipeilijät liikkuvat aina kokeneempien kanssa. Niinpä pudotessaankin he ovat kiinni toinen toisessaan. Pysy sinä lähellä Jeesusta. Jeesus on ollut kaikessa kiusattu ja koeteltu niin kuin mekin. Hän osaa auttaa tiellä.

”Onneni on olla Jumalaa lähellä” (Ps.73:28). Sieltä löytyy sinusta ja elämäsi olosuhteista riippumaton vakaa rakkaus. Se houkuttelee tapailemaan onnellisemman elämän säveliä.

Teksti: Jussi Miettinen
Kuva: JH

Tämä arkistojen helmi -artikkeli on poimittu Nuotan numerosta 5/2005.