Sambialainen kuoro köyhästä malarian vaivaamasta maasta ja sokea bulgarialainen muslimista kristityksi kääntynyt muusikko haluavat kertoa Pelastajastaan Suomessa.
Zambian Vocal Collection
Mikä saa aina niin asiallisen ja vakavan kirkkokansan tanssahtelemaan, pyytämään kahta encorea ja kääntämään suupielet kohti taivaita?
Yhdeksän nuoren miehen muodostama sambialainen a cappella -kuoro Zambian Vocal Collection on Suomessa jo toista kertaa. Kuoro on alun perin perustettu pienen baptistiseurakunnan omaan tarpeeseen kuorolaisten omassa kotikylässä lähellä Sambian pääkaupunkia Lusakaa.
Nykyisin miehet ovat lähes kaikki täysipäiväisiä muusikkoja ja julkaisseet jo monta levyä. Suomenvierailuilleen miehet päätyivät Suomen suurlähetystön kautta, joka sijaitsee Sambiassa aivan kuoron synnyinseutujen nurkilla.
− Musiikki merkitsee minulle elämää, iloa ja onnea. Musiikki on minä, Kennedy Pupe, yksi kuorolaista innostuu.
Kuorolaisten mielestä suomalaisessa kirkossa on pysähtynyttä ja liikkumatonta.
− Haluamme levittää iloa ja siunausta musiikillamme ja jakaa sydämemme suomalaisten kanssa.
Katso, mitä kaverille kuuluu
Niin kuorolaiset todella tuntuvat tekevänkin. He odottavat innolla näkevänsä yleisössä uudelleen samoja tuttuja ja tietenkin paljon uusia kasvoja. Kuoro on opetellut englannin- ja jopa suomenkielisiä lauluja yleisöään varten. Keikan jälkeen yleisön kanssa juttelemisesta, kiittelemisestä ja hymyilemisestä ei ole tulla loppua.
− Suomalaiset ovat hyviä ihmisiä, mutta usein keskittyneitä
omiin asioihinsa, kuorolainen Geofrey Sizala toteaa.
Zambian Vocal Collection onkin mahtava lääke herättämään meitä talvihorroksen jälkeen kurkkaamaan, mitä kaverille kuuluu, ja kuinka läheisemme voivat.
− Musiikki todella yhdistää ihmiset, Kennedy lisää.
Zambian Vocal Collectionilla on meneillään myös rahankeruuprojekti. Kuoron kotiseuduilla malaria tappaa turhaan monia ihmisiä, kun tautia levittävät moskiitot pistävät ihmisiä yöllä. Laulajat ovat päättäneet koota rahaa levymyynnillään moskiittoverkkojen ostamiseen.
− Se on yksinkertainen tapa pelastaa henkiä, Kennedy sanoo vakavoituen.
Mitä sambialaiset sitten ovat tehneet Suomessa, paitsi laulaneet?
− Olemme saunoneet. Me kaikki rakastamme saunaa! Kennedy toteaa.
Kuoron nimeksi sopisikin kuulemma yhtä hyvin Saunapojat.
Adil Yashar
”Autuaita ne, jotka uskovat vaikka eivät näe’’, sanoi Jeesus
(Joh. 20: 29). Adil Yashar ei näe. Siitä huolimatta hän on löytänyt tavan palvella Jumalaa ja seurakuntaa kanttorina: hänen sormensa osuvat oikeille mustille ja valkoisille koskettimille.
Adil kuuluu noin miljoonan hengen turkinkieliseen vähemmistöön Bulgariassa. Hänen vanhempansa olivat muslimeja, mutta uskonto ei
näkynyt perheen arjessa. Vuonna 1997 Adil sai kutsun kristittyjen kokoukseen.
− Joku lupasi, että pääsisin sairaudestani, Adil muistelee. Hän alkoi käydä kristittyjen jumalanpalveluksissa ja vähitellen ymmärsi tarvitsevansa syntien anteeksiantamusta kipeämmin kuin terveyttä. Vuonna 1998 Adil kastettiin.
Näkövammaisen jokapäiväinen elämä köyhässä Bulgariassa on vaikeaa.
− Joudun turvautumaan toisten apuun vaikeissa tilanteissa, enkä voi tehdä palkallista työtä toisten tavoin, Adil kertoo. Toimeentulo onkin Adilin vaimon Selimen käsissä.
Tärkeintä on saada synnit anteeksi
Tästä huolimatta ilo ja luottamus Jumalaan kuuluvat Adilin puheessa selvästi:
− Nyt minulle on yhdentekevää, olenko sairas vai terve. Tärkeintä on, että olen saanut syntini anteeksi ja saan elää Kristuksen, Vapahtajani yhteydessä.
Adil säestää seurakuntansa tilaisuuksissa vapaaehtoisesti. Kesällä hän on tulossa konsertoimaan Suomeen Kansanlähetyspäiville suomalaisten lähettiystäviensä kutsumana. Hän ei ole koskaan ollut ulkomailla ja odottaakin innolla uusien ihmisten tapaamista.
− Uskovien yhteys on tärkeää, Adil vakuuttaa. Adil on säveltänyt hengellisiä lauluja ja haluaa musiikillaan ilmaista Jumalan rakkautta Jeesuksessa meitä ihmisiä kohtaan. Suomalaisille nuorille Adilin sanoma on selvä:
− Älkää milloinkaan pelätkö, sillä meillä on uskollinen ja luotettava Jumala. Hän pitää omistaan huolen!
Tekstit Anni Janatuinen, kuoron kuva Tuomas Merilahti
Tämä artikkeli on arkistojen helmi Nuotasta 6-7/2010. Lue koko lehti netissä!
Muista myös, että paras tapa lukea Nuottaa on tilata lehti tilauspalvelustamme!