Helmi: Miten pidät huolta uskostasi?

Helmi: Miten pidät huolta uskostasi?

Uskonelämän hoitaminen jää helposti vain nuorteniltaan kerran viikossa. Jumalan ei kuitenkaan pitäisi olla mikään hetken juttu silloin tällöin. Hän haluaa olla meidän elämässämme mukana joka hetki, aamusta iltaan, illasta aamuun.

Mikäli olet jo käynyt rippikoulun, muistat varmaan, että siellä puhuttiin uskonhoidon neljästä pöydänjalasta. Nämä ovat rukous, Raamatun lukeminen, ehtoollinen ja seurakuntayhteys. Kuinka näiden neljän toteuttaminen sitten käytännössä tapahtuu? Joskus voi tuntua, että kaikki on helpommin sanottu kuin tehty.

Rukous on puhetta Jumalalle. Siihen ei välttämättä tarvitse ihmeellisiä sanoja, ei hienoja kuvioita ja kauniita sanamuotoja. Jumalalle voi jutella samoin kuin parhaalle ystävälle. Hänelle voi kertoa sekä iloja että suruja. Jumala kuulee ne kaikki. Pelkkä huokauskin riittää, Hän kyllä tietää mikä mieltä painaa. Herra on myös luvannut, että rukouksiin vastataan. Rukous ei tarvitse aikaa eikä paikkaa. Rukoilla voi aamulla herätessä, bussissa koulumatkalla, välitunnilla, harrastuksissa; missä tahansa. Rukoilla voi sekä yksin että yhdessä.

Raamatun avaaminen voi joskus tuntua kovalta työltä. Kirja on helppo jättää kirjahyllyyn pölyttymään. Raamatussa kuitenkin Jumala itse puhuu meille. Siellä hän kertoo meille uskomattomasta rakkaudestaan meitä kohtaan. Raamattu kannattaisikin pitää vaikka yöpöydällä, sillä usko pois, siitä se tarttuu käteen ainakin helpommin kuin kirjahyllystä.

Ehtoollinen on sekä muistoateria, anteeksiantamisenateria, yhteydenateria että kiitosateria. Ehtoollinen on tarkoitettu syntisille ihmisille, sillä siinä voi konkreettisesti kohdata Jeesuksen ja saada syntinsä anteeksi. Ehtoollisella kannattaisikin käydä niin usein kuin mahdollista. Oletko joskus yrittänyt valvoa läpi yön yksinäsi? Aika vaikeaa. Entä ystävien kanssa? Ehkä vaikeaa, mutta paljon helpompaa kuin yksinään valvominen. Sama pätee uskonelämään.

Seurakuntayhteys on tärkeää uskon ylläpitämiselle. Tarvitsemme toisten uskovien tukea jaksaaksemme maailman melskeiden läpi. Seurakuntayhteys voi toteutua monella tavalla: jumalanpalveluksissa, seurakunnan tilaisuuksissa, kavereiden kanssa pidetyissä raamiksissa, nuortenilloissa, koulun rukouspiireissä… Kannattaa huolehtia, ettei yksikään jalka jää liian lyhyeksi tai puutu kokonaan. Toki pöytä voi pysyä pystyssä vaikka kolmellakin jalalla, mutta se on paljon huterampi kuin nelijalkainen pöytä.

Miten Raamattua luetaan?

Monesti tulee sanottua, ettei Raamatun lukemiselle riitä aikaa. Tähän ei kannata kuitenkaan uskoa, ei edes omasta suusta sanottuna. Ei Raamattua tarvitse lukea viittä tuntia päivässä, hetkenkin hiljentyminen Sanan äärelle on arvokas. Kannattaa miettiä, mikä on itselle sopivin aika lukea Raamattua. Onko se aamulla heti heräämisen jälkeen, päivällä koulun loputtua vai illalla ennen nukkumaanmenoa? Onko se kerran vai kaksi päivässä? Raamattua ei kannata lukea ”haukionkala”-menetelmällä. Se hetki päivästä, kun Raamattua lukee, kannattaa todella hiljentyä paikalleen. Hetki kannattaa aloittaa rukouksella. Rukouksessa voi kertoa Jumalalle mieltä askarruttavia asioita, tuoda kiitokset Hänelle ja pyytää siunausta ja ymmärrystä lukuhetkeen.

Rukouksen jälkeen lue Raamatusta valitsemasi kohta ajatuksella läpi. Raamattua kannattaa lukea systemaattisesti, keskittyä yhteen tai kahteen kirjaan kerrallaan, esimerkiksi yksi luku jostakin Vanhan testamentin kirjasta ja yksi luku jostakin Uuden testamentin kirjasta. Seuraavana päivänä sitten luetaan näitä samoja eteenpäin. Luettavan tekstin valitsemisen avuksi on olemassa erilaisia apuvälineitä, esimerkiksi oppaita, joiden tahdissa lukemalla Raamattu tulee luettua läpi kerran vuodessa.

Luettuasi tekstin pohdi, mitä siinä sanottiin. Mistä tekstissä oli kyse? Mitä siinä sanotaan Jumalasta, entä ihmisestä? Mitä teksti tarkoittaa yleensä, mitä se tarkoittaa omassa elämässä? Miten tekstin sanomaa voi hyödyntää omassa elämässä? Lue tekstiä vaikka vielä uudelleen, pureskele ja mieti. Mikäli tekstistä herää kysymyksiä, joihin ei itse löydä vastausta, kannattaa kysymykset kirjoittaa ylös. Vastausta voi myöhemmin kysyä vaikka joltakulta papilta seurakunnassa.

Luettuasi kohdan läpi ja pohdittuasi siinä puhuttuja asioita paina mieleesi asioita, jotka tällä kertaa sinua koskettivat. Kiitä vielä Jumalaa raamatunlukuhetkestä ja niistä asioista, jotka sinulle siinä avautuivat.

Teksti: MARIA SORJE

Kuva: JOHANNA HAKKARI 

Tämä artikkeli on arkistojen helmi Nuotasta 2/2004. Voit lukea koko lehden alta.