Helmi: Neljä tarinaa – Olin aggressiivinen ateisti

Helmi: Neljä tarinaa - Olin aggressiivinen ateisti

Taisi olla muistaakseni viidennellä luokalla, kun julistin olevani agnostikko ja että en usko mihinkään, mitä en voi nähdä ja mikä ei ole todistettavissa. Ensikosketukseni seurakuntaan oli ripari, jolle lähdin todella vastentahtoisena.

Ripari avasi paljon kysymyksiä, mutta myös tarjosi vastauksia niihin. Se avarsi katsetta ja pääsin irti monista ennakkoasenteista uskoa kohtaan. Riparin jälkeen aloin viettää aikaa seurakunnassa, ja meni muutama kuukausi, kun tulin uskoon.

Uskoontulon myötä sain uuden alun elämälleni. Maallinen elämä ei itsessään ole sitovaa, vaan se on elämä, jonka voi elää miten haluaa, eikä millään ole mitään väliä. Uskovan elämä on merkittävästi erilaista, sillä uskosta saa elämälle tarkoituksen ja merkityksen.

Ne, jotka välittävät Jumalasta ja jotka sydämessään todella uskovat, tietävät, että elämää ei voi elää ihan miten sattuu. Usko Jumalaan tuo vastuun.

Alexi, 17, Helsinki

Tämä on arkistojen helmi Nuotasta 1/2010. Lue koko lehti netissä!

Muista myös, että paras tapa lukea Nuottaa on tilata lehti tilauspalvelustamme!