Helmi: Kolme erilaista joulua & joulun ihme

Helmi: Kolme erilaista joulua & joulun ihme

Mitä ilman joulua ei ole? Kolme erilaista nuorta kertoo joulunviettotavoistaan.

Lapsille kerrotaan, että jos ei ole lunta, ei joulupukkikaan pääse tulemaan, ja jos ei ole kiltti, ei saa lahjoja. Onneksi joulun sanoma, Vapahtajan syntymä, ei ole riippuvainen näistä eikä kaadu lumettomuuteen tai tiettyjen ruokien puuttumiseen. Se on paljon syvemmällä. Se yhdistää ihmisiä ympäri maailmaa. Omista joulukokemuksistaan kertovat kamerunilainen Béatrice, indonesialainen Henry ja amerikkalainen Brandon.

 

Pienestä maasta Afrikan kainalosta

15 miljoonan asukkaan Kamerunissa, Keski-Afrikassa, puolet maan kansasta puhuu heimokielensä lisäksi ranskaa ja noin kolmasosa englantia. Béatrice Dipah kuuluu sekä maan ranskankieliseen väestönosaan että siihen englantia puhuvaan kolmannekseen. Hän on

elämänsä aikana asunut sekä Kamerunissa että Ranskassa.

Viime vuoden marraskuussa Béatrice muutti opiskelujen takia Suomeen.

–      Se toi mukanaan uusia kokemuksia, uusia ihmisiä ja myös uusia

tapoja viettää joulua, hän kertoo.

– Jouluna Kamerunissa lauletaan ranskankielisiä joululauluja, annetaan lahjoja ja vietetään paljon aikaa yhdessä. Silloin murheet ja huolet unohtuvat, Béatrice kertoo lumettomasta maasta.

Siellä perinteisiin jouluruokiin kuuluu uunissa laitettua kalaa, banaaneja ja erilaisia vihanneksia sekä pistaasi, josta tehdään kaikenlaisia herkkuja, kuten kakkuja.

Tänä jouluna Béatricen parhain lahja olisi, että hänen vanhempansa voisivat oppia tuntemaan Vapahtajan.

– Tärkeintä jouluna on muistaa, että se on Jeesuksen, ilon ja elämän tuojan, juhla. Se on kuin uuden elämän alku, Béatrice tiivistää.

– Lumi, vaniljan tuoksuiset kynttilät ja ihmisten ympärillä vallitseva rauhallinen ilmapiiri joululauluineen tuovat tunnelmaa jouluun.

Perhekeskeisyys tärkeää Pohaneille

Indonesiassa, Kaakkois-Aasian saarivaltiossa, suurin osa asukkaista on muslimeja. Maassa on kuitenkin alueita, joissa kristityt ovat enemmistö. Henry Pohan ja hänen perheensä ovat Batak-heimoon kuuluvia kristittyjä maan pääkaupungista Jakartasta.

– Meillä joulua vietetään kokoontumalla perheen kanssa yhteen ja kutsumalla pappi perhejuhlaan puhumaan. Jouluaattoillalla menemme yhdessä kirkkoon, Henry kertoo. Jouluna Pohanin perheessä syödään heidän heimonsa perinteisiä ruokia.

– Arsik on kalaruoka, jossa on keltaista kastiketta, ja sangsang on sianlihaa höystettynä kastikkeella, joka valmistetaan verestä ja useista mausteista, hän selittää ja vakuuttaa, että hyviä ruokia ovat. Jouluisin Pohanin perheen lapsilla ja heidän serkuillaan on tapana toteuttaa Henryn

isän aloittamaa ideaa huomioida orpokodin lapsia jouluna. He järjestävät ohjelmaa orpokodin lapsille menemällä sinne laulamaan joululauluja lasten kanssa ja viemään heille lahjoja. Mikä sitten on tärkeintä joulussa Suomessa opiskelevalle ja työssä käyvälle Henrylle?

– Jeesus tietenkin. Jouluna on tärkeää myös uhrata ajasta ja rahasta toisten hyväksi. Kun on kaukana kotoa, ymmärtää myös perheen merkityksen. Jumala on antanut minulle Suomeen perheen, jonka jäsenet ovat eri puolilta maailmaa tulevia veljiä ja sisaria Jeesuksessa, hän päättää.

Maissitaskuista joulutorttuihin

Brandon Salaresin juuret ovat Guatemalassa ja Yhdysvalloissa, joissa joulunviettoperinteet poikkeavat suomalaisesta hartaudesta.

– Guatemalassa jouluun kuuluu paljon ruokaa ja lahjoja, mutta myös ilotulitteita ja vierailuja monien enemmän tai vähemmän tuttujen ihmisten luona.

Siellä jouluna syödään pieniä, keitettyjä, maissin kuoreen käärittyjä pallosia, maissitaskuja, joiden täyte syntyy puuromaisesta sekoituksesta maissia, riisiä, paprikaa ja tomaattia.

– Yhdysvalloissa menemme jouluaattoa edeltävänä yönä kirkkoon, minkä jälkeen kotona syödään ja jokainen saa avata yhden lahjan. Seuraavana päivänä aamiaista nautitaan vasta sen jälkeen, kun jokainen on avannut kaikki loput lahjansa, Brandon kertoo tavoista Amerikan pohjoisemmalla mantereella.

Vietettyään yhden joulun Costa Ricassa hän tietää sanoa, mitä jouluun kuuluu.

– Lunta, pakkasta, kuusi, mainoksia, musiikkia ja perhe. Costa Ricassa ihmiset vaan makasivat rannoilla ja siksi siellä ei tuntunut jouluna joululta.

Hänen mielestään joulussa on tärkeintä Jeesuksen syntymä ja sen juhliminen. Kuitenkin myös ihmisten kokoontuminen yhteen viettämään aikaa on tärkeää.

Kovin suuria odotuksia Brandonilla ei kuitenkaan suomalaisesta joulusta ole, sillä hänen mielestään Suomessa ihmiset vain istuvat kotonaan tekemättä mitään. Onneksi tämän pohjoisen valtion juhlasta löytyy kuitenkin kaksi hyvää asiaa, joita Brandon odottaa:

– Joulutortut ja glögi.

Leena Koski

Kuvat Elisa Teronen

 

Tämä artikkeli on arkistojen helmi Nuotasta 12/2005. Lue koko lehti netissä!

Muista myös, että paras tapa lukea Nuottaa on tilata lehti tilauspalvelustamme!