Helmi: Ateistit tulevat -oletko valmis?

Helmi: Ateistit tulevat -oletko valmis?

Kevyin ja vieläkin kevyemmin perustein Tieteen ylivertaisuuteen nojaava äänekäs kansanjoukko saa suuren enemmistön uskomaan, että Jumala voidaan todellakin selittää pois tämän kaiken takaa. Dosentti Timo Eskolan tuorein kirja Ateismin sietämätön keveys syventyy juuri tähän länsimaita vaivaavan ateismin ongelman ytimeen.

Nykyateismin juuret ovat 1800-luvun luonnontieteissä. Tieteellinen ateismi korostaa luonnontieteiden ylivoimaisuutta ja vain sen totena pitämistä, joka voidaan toistettavilla tieteellisillä kokeilla todelliseksi todistaa. Tästä on aikojen saatossa jalostunut nykypäivän uusateistinen ideologia. Se luulee olevansa maailman, tieteen ja ihmiskunnan huipulla, mutta vääjäämättä kompastelee ja kaatuilee useisiin ongelmiin, jotka lakaistaan maton alle. Ateismin kyseenalaistaminen on sen mittaluokan tabu, ettei sellaiseen moni kykene.

 Luonnontieteisiin perustansa valava uusateismi on omissa luonnontieteissään jumissa. Esimerkiksi uusateismin ’’profeetta’’ Richard Dawkins, johon on henkilöitynyt uusateistinen uskontojen vastustaminen, on ammatiltaan ja koulutukseltaan eläintieteilijä. Luonnontieteilijöilläei ole filosofista osaamista eikä kykyä rakentaa darvinismista ehjää maailmankuvaa. Yhtä heikoilla jäillä olisi teologi tutkiessaan ydinfysiikkaa.

Esimerkki tällaisesta kompastelusta ja epäloogisuudesta on darvinistisen ihmiskuvan hylkääminen uusateistien joukossa. ’’Puhuttuaan ensin ankarasta materialismista ja aineen kaikkivallasta he jostain syystä hakevat ihmisyydelle suurta arvoa ja päätyvät takaisin lähimmäisenrakkauden ja Vuorisaarnan ajatuksiin’’, Eskola lataa kirjassaan.

460x60v1

Mihin katosi ihmisen pahuus?

Evolutionistinen maailmankuva, jossa vain vahvin selviää, on kova ja kylmä. Siitä on kaukana kaikenlainen lähimmäisenrakkaus, empaattinen käyttäytyminen heikompaa kohtaan ja muu normaalin yhteiskunnan peruspilari.

’’Historiaa katsoen näyttää ilmeiseltä, että ihmisen pahuutta pitävät kurissa vain Raamatun sanoma ja kristillinen perinne, ja nekin vaihtelevalla menestyksellä’’, Timo Eskola kirjoittaa.

Ateismin puolestapuhujat perustelevat mielipiteensä usein vetoamalla yksinkertaisesti tieteeseen tai yliopistolliseen tutkimukseen.

Timo Eskola kirjoittaa kuitenkin kirjassaan, että yliopisto on muuttunut uusateistien ympäriltä. Ylipäänsä se, mitä tieteellinen tieto on, ei ole tänä päivänä lainkaan yksiselitteinen asia. Tieteen takana on aina uskomuksia, oletuksia ja lähtökohtia, joista käsin tiedettä lähdetään tekemään.

Tieteen totuus?

Nykypäivän yliopistotiedettä yhdistääkin vain se, että tutkimuksen perusteet ovat avoimia ja niitä voidaan vertailla. Jokainen tutkija lähtee omista lähtökohdistaan tehdessään tiedettä. Ei ole siis enää mitään yhtä jumalallista tiedettä, johon voisi vedota.

”Vain kristityillä on mahdollisuus vedota Jumalan luomaan todellisuuteen ja Jumalaan itseensä ihmisen arvon ja merkityksen takaajana. Tätä etua uusateisteilla ei ole. Heillä ei ole Luojaa, vaan mykkä materia. Heillä ei ole Jumalan kuvaksi luotua ihmistä, vaan silkka sattuma”, kirjoittaa Timo Eskola kirjansa lopulla.

Uusateismi on rakentanut perustuksensa sellaiseen maailmaan, jossa oli vain yksi tiede ja varma tieto siitä, miten tätä maailmaa pitäisi katsoa ja käsitellä.

Sellainen aika on armottomasti takanapäin. Ateismi ei voi enää edes todistaa itseään oikeaksi − saati sitten muita uskontoja vääräksi.

Julkaistu Nuotassa 1/2010.

 

Aiheeseen liittyvät jutut

460x60v1