Yksinäiset ihmiset unelmoivat usein sankaruudesta ja kunniasta. Totuus kuitenkin on, että suuret sankarit ne vasta yksinäisiä ja vihattuja ovat olleet – myös se suurin sankari.
Teksti Lassi Peltomaa | Kuva Lassi Peltomaa
Simson
Simson tunnetaan suurista voimistaan ja syvästä rakastumisestaan Delila -nimiseen filistealaisneitoon, mutta siinä ei ole kaikki. Simson yritti usein löytää itselleen vaimon, mutta tässä asiassa Jumala ei antanut hänelle rauhaa. Hän rakastui toivottomasti naisiin, jotka olivat kylmiä ja välinpitämättömiä häntä kohtaan. Hän oli yksin sydänsurujensa ja suurien voimiensa takia. Kuitenkin hän palveli Herraa vielä viimeisellä hetkellään.
Leea
Yksi Raamatun traagisimmista yksinäisyyden kuvauksista hieman ristiriitainen: miehellä on kaksi vaimoa. Toinen Jaakobin vaimoista, Raakel, oli miehelleen rakas, toinen, Leea, ei tunnu merkinneen hänelle juuri mitään. Jumala taisteli Leean puolesta, mutta Jaakob ei koskaan osoittanut Leeaa kohtaan samaa rakkautta, kuin Raakelia kohtaan. Kahdesta vaimosta toinen jäi yksin.
Joosef
Jaakobin poika, Joosef, koki syvän yksinäisyyden hetkiä kaivossa, johon hänet oli heitetty. Hänen veljensä miettivät keskenään tappaisivatko hänet vai jättäisivätkö kuolemaan. Isänsä silmäteränä Joosef oli tottunut hemmotteluun, mutta hänen tiensä vei orjakauppiaiden mukana vieraan maan ja kansan keskelle. Jumala kuitenkin käänsi Joosefin onnen päälaelleen, ja hänestä tuli yksi aikansa merkittävimmästä henkilöstä.
”Me kaikki polveudumme miehestä, jonka usko erotti hänet koko muusta maailmasta.”
Nooa
Nooa eli aikana, jona melkein kukaan koko maailmassa ei voinut harkitakaan Jumalan tahdon seuraamista. Nooa oli tässä asiassa aikalaistensa täydellinen vastakohta. Voi vain arvata, millaista nimittelyä Nooa sai osakseen. Sitten tulva tuhosi maailman ja muut ihmiset. Nooa perheineen pelastui arkissa, mutta sieltä he astuivat maailmaan, joka oli autio ja vieras. Me kaikki polveudumme miehestä, jonka usko erotti hänet koko muusta maailmasta.
Aadam
Sanonta “yksin koko maailmassa” ei aina ole ollut liioittelua. Ensimmäinen ihminen oli kerran (tosin hyvin lyhyen aikaa) ainoa ihminen. Vaikka Kaikkivaltias Jumala oli itse hänen seuranaan, oli Hän itse myös sitä mieltä, että Aadam oli jollakin merkittävällä tavalla yksin. Hän sanoi: “ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Tehkäämme siis hänelle apu, joka on hänelle sopiva”. Ja niin Hän muovasi Aadamin kyljestä erään, joka sai Aadamin aivan pyörälle päästä.
Lopulta Hän oli myös ainoa, jonka itse Jumala todella hylkäsi.
Jeremia
Jeremia toimi profeettana neljän Juudan kuninkaan hallitusaikana. Jumalan Jeremian kautta antamat kovat varoitukset tekivät Jeremiasta kansansa vihatuimman miehen. Hänellä oli muutama ystävä, jotka puolustivat häntä sikäli, kuin pystyivät, mutta Jeremia joutui kansan hylkäämäksi ja pieksämäksi. Uskollisuudestaan huolimatta Jeremia näki oman synnyinmaansa lähes täydellisen tuhoutumisen. Elämänsä aikana hän sai vain vähän lohtua, mutta hän ei väistynyt Jumalan viitoittamalta tieltä.
”Uskollisuudestaan huolimatta Jeremia näki oman synnyinmaansa lähes täydellisen tuhoutumisen.”
Jeesus
Jumala ei vain katsonut vierestä näiden yksinäisten sankareiden matkaa. Ei hän myöskään tyytynyt siihen, että he saivat lohdun yksinäisyyteensä viimeistään taivaassa. Jumala tuli itse yksinäisimmäksi sankariksi. Jeesus oli syntymästään saakka merkitty mies, perustavalla tavalla erilainen, hyvyytensä vuoksi vihattu ja ainoa, joka todella tunsi Jumalan. Lopulta Hän oli myös ainoa, jonka itse Jumala todella hylkäsi. Tänään Hän tarjoaa kättänsä meille yksinäisille joka päivä.